Ohessa Oulu-lehden nettisivuilla tänään (21.3.2014) julkaistu kolumnini:
Yrittäjyys kunniaan
Suomen hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen sekä niiden verottamiseen. Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä, mutta lisäksi meidän on huolehdittava myös jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyedellytyksistä. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, kun yrittäjyys kannattaa, Suomeen investoidaan ja yrityksillä on varaa työllistää.
Yrittäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi. Sen helppoudesta puhuvat vain isot korporaatiot, joiden toiminta on laajaa ja jotka ovat voineet antaa byrokratian ulkopuolisten hoidettavaksi. Sen sijaan pienyrittäjille valtion lisääntyvä sääntely on raskas taakka.
EU:n jäsenmaiden toimintaympäristöä yrittäjyyden näkökulmasta tarkastelleessa EK:n tutkimuksessa Suomi jäi kauas kärjestä yritysten kannustin- ja kustannusympäristöä, yrittäjyysaktiivisuutta, kasvuyrittäjyyden yleisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä mitattaessa. Yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi oli vertailun keskitasoa. Maamme yrityskannan vaihtuvuuden katsottiin puolestaan olevan varsin vähäistä. Sijoituimme kymmenen parhaan joukkoon vain talouden kasvuvauhtia ja työllisyysasteita mitattaessa.
Yrityksille on luotava jatkossa paremmat olosuhteet menestyä Suomessa. Yrittämisen esteitä, kuten raskaita lupakäytänteitä olisi karsittava. Myös yritysten verotusta tulisi keventää ja saada se ennustettavammaksi. Yrittäjyyteen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin kielteisesti vaikuttavia pääoma- ja osinkoverotusta sekä perintöverotusta olisi kevennettävä. Suomen tulisi myös harkita siirtymistä kasvuun kannustavaan yritysverotukseen, jossa yritykset maksaisivat yhteisöveroa vain jakamastaan voitosta. Pk-yritysten alv:n alaisen toiminnan alarajaa tulisi nostaa 8 500 eurosta vähintään 20 000 euroon.
Suomeen on luotava vahva yrittämisen kulttuuri. Yrittämiseen tulisi kannustaa jo peruskoulusta alkaen. Tarvitsemme lisäksi laadukkaan innovaatio- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytykset korkeatasoiselle tieteelliselle tutkimukselle, uudelle osaamiselle, kehitystoiminnalle ja kasvulle. Työvoiman tarjonnan turvaamiseksi myös ammatillista koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta on kehitettävä nykyisestä.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu