Jätin tänään (3.5.2018) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

Tiedonsaanti radikalisoituneista vangeista

Lännen Media uutisoi huhtikuun lopulla laintulkinnan muuttumisesta, jonka vuoksi vankilaviranomaisilla ei ole enää oikeutta ilmoittaa oma-aloitteisesti muille viranomaisille vankien radikalisoitumisesta. Kyseisen linjauksen mukaan esimerkiksi Suojelupoliisi saa tietoa tällaisista henkilöistä vain, jos osaa sitä kohdennetusti kysyä. Tosiasiassa poliisilla ei ole tietoa vankien käyttäytymisestä vankiloissa, ja näin ollen viranomaisten välisiä tietopyyntöjä on lähes mahdoton kohdentaa.

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut 75 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja noin joka kuudes suomalaisvankiloiden vangeista on tällä hetkellä ulkomaalainen. Monissa Euroopan maissa jopa 30 prosenttia vangeista saattaa olla ulkomaalaisia. Nykykehityksen jatkuessa ulkomaalaisten vankien osuuden voidaan olettaa kasvavan samoihin lukemiin aikanaan myös Suomessa.

Ulkomaalaisvankien määrän kasvu aiheuttaa olennaisesti uskonnollisen ääriliikehdinnän lisääntymistä vankiloissa. Esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan myötä muslimitaustaisten vankien määrä vankiloissa on kasvanut. Vankiloissa on jouduttu todistamaan muun muassa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi vankiloissa on vankien toimesta juhlittu islamistien tekemiä terrori-iskuja.

Vuoden 2017 lopussa Rikosseuraamuslaitos ryhtyi perustamaan uusia virkoja radikalisoitumisen ehkäisemistyöhön. Kun tehtäväkuvauksiin liittyi yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, vankilaviranomaisten toimivaltuudet nousivat lakimiesten tarkasteluun. Tällöin oma-aloitteinen tiedonvaihto katsottiin laittomaksi. Samanaikaisesti laittomaksi tulkittiin myös vankiloissa tehtävä systemaattinen tiedonhankinta ja sen analysointi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Laintulkinnan vuoksi toiminta lopetettiin.

Nykyisenkaltaisessa tilanteessa, jossa terrorismin uhka on jatkuvasti läsnä myös Suomessa, viranomaisten on pystyttävä vaihtamaan tietojaan sekä kyettävä analysoimaan niitä yhdessä. Radikalisoituneet henkilöt on pystyttävä tunnistamaan ja heidän yhteiskunnalle ja kansalaisille aiheuttamansa turvallisuusuhka estämään.

Rikosseuraamuslaitoksen radikalisoitumisen tunnistamisprojekti päättyi vuoden 2018 helmikuussa. Eräs projektissa mukana ollut erityisasiantuntija on tämän jälkeen julkisuudessa korostanut tietojen luovuttamisen tärkeyttä, sillä pahimmillaan tietojen pimittäminen voi johtaa Suomessa terrori-iskuihin.

Kohonneen terrorismin uhkan vuoksi on tärkeää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin lainsäädännön uudistamiseksi siten, että viranomaisten välinen yhteistyö mahdollistetaan sekä tietojen luovutuksen että niiden analysoinnin osalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo mahdollistaa viranomaisten välisen yhteistyön sekä aikooko se sallia oma-aloitteisen tietojen luovuttamisen ja tietojen analysoinnin, ja aikooko hallitus kiirehtiä, jotta muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian?

Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2018
Olli Immonen /ps.