Muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta venäläisten kiinteistö- ja asuntokaupat käyvät vilkkaana Suomessa. Kiinteistökaupoissa tehdään tänä vuonna venäläisostajien uusi ennätys, vaikka lupakäytäntö on aikaisempaa kireämpi. Ilmoitetut luvut eivät todennäköisesti edes kerro koko totuutta, sillä hyvin todennäköisesti osa kaupoista jää piiloon ja tosiasiassa kauppoja tehdään paljon enemmän.
Tilanne perustellusti huolestuttaa monia suomalaisia. Suomessa erityistä huolta on herättänyt strategisesti tärkeiden alueiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja maa-alueiden myynti venäläisille. Osa kauppojen tekijöistä on ollut lähellä Venäjän valtion ylintä johtoa, ja joissakin tapauksissa kiinteistöjen ostajien taustat ovat olleet muuten epämääräisiä.
Tiedotusvälineet uutisoivat hiljattain, että venäläiset ovat saaneet tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä kiinteistökauppoihin 155 lupaa. Heinä- ja elokuun aikana lupia on käsitelty lisää, ja myönnettyjä lupia oli syyskuun alussa noin 200. Viime vuonna luku oli 217 ja vuonna 2020 vähän yli 120.
Venäläisten kiinteistö- ja maakaupat hajaantuvat ympäri Suomen. Kauppoja on tehty kaikkiaan 117 kunnassa. Viranomaisten on erittäin vaikea seurata kaikkia ostoja. Kaikkein vaikeimmin havaittavia kauppoja ovat ne, joissa käytetään suomalaisia bulvaaneja tai kun kiinteistöjä ostetaan esimerkiksi sukulaisilta. Suomalaisten bulvaanien käyttö on aina mahdollista, jolloin kiinteistön todellisen omistajan nimeä ei näy tarkasteltavissa tai tarkastelun ulkopuolelle jäävissä ”tavallisissa” kiinteistökaupoissa.
Vuoden 2020 alusta lähtien EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön on pitänyt saada kiinteistöostolleen lupa puolustusministeriöstä. Jos ministeriössä katsotaan, että kiinteistön hankinta aiheuttaa turvallisuusriskin tai huoltovarmuus sitä edellyttää, voidaan lupa evätä tai vanhat kaupat purkaa.
Valtio sai etuosto-oikeuden vasta vuonna 2020. Etuosto-oikeus on ollut harkinnassa noin viisi kertaa lain voimassaoloaikana vuodesta 2020. Laki mahdollistaa vanhempienkin kauppojen uudelleentarkastelun ja tarvittaessa valtio voi turvautua pakkoluovutukseen. Viime vuonna kaikki venäläisten tekemät kaupat hyväksyttiin.
Aiemmat lakimuutokset ja tiukemmat lupamenettelyt eivät ole käytännössä vähentäneet venäläisten kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden ostoa Suomesta. Erilaiset lainsäädännölliset porsaanreiät mahdollistavat edelleen monet ostoprosessit.
Lisäksi useat Suomen turvallisuuden kannalta vahingolliset ja puolustuksen kannalta arveluttavat kiinteistökaupat on saatettu tehdä jo yli 20 vuotta sitten, kun Suomessa ei vielä riittävällä tavalla ymmärretty asian vakavuutta. On arvioitu, että puolustusvoimien toimintojen läheltä on ostettu paikkoja, mihin ei ole ollut nähtävissä mitään rationaalista virkistyksellistä tai taloudellista syytä. Vuonna 2008 venäläiset ostivat suuria määriä rantatontteja ja -mökkejä Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Silloin kukaan ei tarkastanut ostajien taustoja tai tarkoitusperiä. Laki puolustusministeriön ennakkotarkastuksesta astui voimaan aivan liian myöhään. Myöhemmin julkisuudessa oltiin huolissaan koulujen, entisten rajavartioasemien, laivaväylien lähellä olevien saarien, valtateiden viereisten tonttien ja tunturikeskusten liepeillä sijaitsevien maapalstojen päätymistä venäläisille.
Puolustusministeriöstä ei tarvitse hakea kiinteistökauppoihin lupaa, jos avio- tai avopuolisot ostavat kiinteistön yhdessä ja toisella heistä on EU- tai ETA-maan kansalaisuus. Jos kiinteistö sijaitsee vuokratontilla tai kaupan kohteena on asunto-osakeyhtiön osa ja jos kiinteistön myyjänä tai luovuttajana on sukulainen.
On yleisesti tiedossa, että omistuksia on hajautettu perheiden sisällä. Kiinteistöomistus on muun muassa helpottanut viisumin saantia Venäjältä Suomeen. Lisäksi kiinteistöjen ostajien joukossa on henkilöitä, joiden taustoja ei tiedetä.
Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei rajoita systemaattisesti joko yhden kansalaisuuden tai edes EU/ETA-alueen ulkopuolisen henkilön asunto-osakkeiden omistusta. Tilanne on muuttunut kestämättömäksi. Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä turvallisuustilanne Suomessa ja lähialueillamme korostaa tarvetta sille, että venäläisten tai venäläisiin linkittyvät kiinteistökaupat 2000-luvulla tarkastetaan takautuvasti ja viivyttelemättä. Venäläisten kiinteistökauppoihin ja -omistuksiin on välttämätöntä tehdä tiukempia rajoituksia kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi.