Eduskunnassa oli eilen (14.2.2013) lähetekeskustelussa kansanedustaja James Hirvisaaren (ps.) lakialoite kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta. Käytin myös itse salissa kannatuspuheenvuoron kyseisen lakialoitteen puolesta.
Aloitteessa todetaan, että nykyisessä lainsäädännössä ei edellytetä riittävästi hyvän hallintotavan mukaista avoimuutta eikä kuntien ja asukkaiden mielipiteen huomioimista vastaanotto- tai järjestelykeskushankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Edustaja Hirvisaari on tässä asiassa oikeassa. Voimassa olevan lain mukaan Maahanmuuttovirasto voi aloittaa neuvottelut kansalaisjärjestöjen kanssa, jos kunta ei ole halukas vastaanottokeskuksen perustamiseen. Ei ole oikein, että Maahanmuuttovirasto voi perustaa vastaanottokeskuksia oman mielensä mukaan kunnan ja sen asukkaiden tahdosta riippumatta. Prosessista tulisikin tämän ehdotetun lakimuutoksen myötä huomattavasti nykyistä demokraattisempi.
Tällä lakialoitteella muutettaisiin lakia siten, että kunnan ja kuntalaisten mielipidettä ei voisi sivuuttaa vastaanottokeskusta suunniteltaessa ja perustamispäätöstä tehtäessä, vaan kunnallinen päätöksenteko olisi huomioitava nykyistä paremmin. Hyvää tässä aloitteessa on myös se, että sillä rajattaisiin suojelua saavien ja sitä hakevien sijoittuminen vastaanottopalveluja tarjoavan kunnan sisälle. Myös tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin ja avoimuutta lisättäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi sopimusmääräyksissä edellytettäisiin elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten kausittaista arviointia.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) nosti omassa puheenvuorossaan esille vastaanottokeskuksiin liittyvät lieveilmiöt, jotka vaikuttavat kielteisesti paikallisen väestön viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen ja jopa todelliseen turvallisuuteen sekä tätä kautta esimerkiksi vastaanottokeskusta lähellä olevien kiinteistöjen arvoon. Lisäksi Halla-ahon mukaan nykyinen kuntalaismielipiteen ohittaminen on omiaan synnyttämään negatiivista ilmapiiriä vastaanottokeskusta, sen asukkaita ja viranomaistoimintaa kohtaan.
Edustaja Hirvisaaren lakialoite merkitsisi ennen kaikkea askelta kohti parempaa ja läpinäkyvämpää hallintoa sekä askelta kohti demokraattisempaa päätöksentekoa.