Jätin tänään (22.2.2018) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Ulkomaalaisvankien aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisystä
Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut 75 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja noin joka kuudes suomalaisvankiloiden vangeista on tällä hetkellä ulkomaalainen. Tähän ei ole kuitenkaan laskettu jo Suomen kansalaisuuden saaneita tai toisen polven maahanmuuttajia, jotka nostavat määrää entisestään. Ulkomaalaisten vankien määrän runsas kasvu on aiheuttanut myös keskimääräisen vankiluvun nousemisen.
Muualla Euroopassa ulkomaalaisia saattaa olla jopa 30 prosenttia vangeista, ja nykykehityksen jatkuessa ulkomaalaisvankien osuuden voidaan olettaa kasvavan myös Suomessa. Vapaan liikkuvuuden myötä rajat ovat auki myös ulkomailta tuleville rikollisille. Tyypillistä rikollisuutta ovat esimerkiksi huumeiden välittäminen, ihmiskauppa ja asuntomurrot.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuoden 2015 syyskuussa julkaiseman katsauksen mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset ovat väestöryhmänsä kokoon suhteutettuna puolitoista kertaa useammin epäiltynä rikoksesta kuin Suomen kansalaiset. Tilastot kertovat, että Suomessa tehdyistä raiskauksista erityisesti ulkomailla syntyneiden osuus on huomattavan suuri. Raiskausrikoksissa maahanmuuttajaa epäiltiin 16,9 prosentissa tapauksissa, mikä on lukuna suuri, kun otetaan huomioon maahanmuuttajien osuus Suomen kokonaisväestöstä. Pahoinpitelyrikoksissa osuus oli 9,2 prosenttia ja ryöstöissä 8,8 prosenttia. Erot rikollisuustilastoissa voivat olla muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa joidenkin maahanmuuttajaryhmien kohdalla jopa kymmenkertaiset kantaväestöön nähden.
Vapaan liikkuvuuden seurauksena ulkomaalaisrikollisten määrä on kasvanut, mutta lyhyellä aikavälillä myös syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhakijatulva on vaikuttanut olennaisesti ulkomaalaisvankien määrään. Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet ulkomaalaiset ovat syyllistyneet maassa oleskelunsa aikana lukuisiin erilaisiin rikoksiin.
Turvapaikanhakijat ovat pääosin Lähi-idästä ja Afrikasta, jolloin erityisesti muslimivankien määrä on noussut. Aiemmin vankiloiden ulkomaalaisvangeista toiseksi eniten oli venäläisiä, mutta turvapaikanhakijavyöryn myötä irakilaiset ovat nousseet suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi Suomen vankiloissa.
Ulkomaalaisvangit aiheuttavat monenlaisia ongelmia ja haasteita vankiloissa, sillä esimerkiksi muslimivangit vaativat Ramadanin aikaan erityisjärjestelyitä ruokailujen takia. Edellä mainitun kaltaisten erityisjärjestelyjen lisäksi naisvartijoiden on toisinaan hyvin haastavaa työskennellä muslimivankien parissa. Erilaiset kieliongelmat muodostavat myös haasteen, ja ongelmia on aiheuttanut se, etteivät vangit opiskele tai osallistu muihin vankiloiden toimintoihin.
Huolestuttavin asia ulkomaalaisvankien kohdalla on se, että islamilainen ääriajattelu on alkanut saada jalansijaa vankiloissa. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloissa esimerkiksi juhlitaan ääri-islamistien terrori-iskuja, ja muslimitaustaiset vangit ovat syyllistyneet myös pahoinpitelyihin, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste.
Vankiloissa vierailee imaameja ilman minkäänlaista seurantaa, vaikka yleisesti tiedetään, että suljettujen seinien sisällä tapahtuu uskonnollista radikalisoitumista. Imaamit eivät toimi aina puhtain tarkoitusperin, ja heidän joukossaan voi olla niin kutsuttuja radikaalisaarnaajia. Imaamit käyttävät keskusteluissa usein vangin omaa äidinkieltä, joten on vaikeaa tietää, minkälaisia keskusteluja he vankien kanssa käyvät.
Islamisaatio- ja radikalisaatiokehitys Suomen vankiloissa aiheuttavat selkeän kansallisen turvallisuusuhan, johon täytyy reagoida asian vaatimalla vakavuudella. Täytyy ymmärtää, että islamistinen terrorismi ei ole Suomessa enää pelkkä uhka, vaan jo toteutunut tosiasia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ulkomaalaisvankien määrän raju kasvu Suomen vankiloissa saadaan taitettua, ja miten vankiloissa tapahtuvaa uskonnollista radikalisoitumista aiotaan ehkäistä?
Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2018
Olli Immonen /ps