Jätin tänään (1.10.2021) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yliedustuksesta seksuaalirikoksissa
Tällä viikolla julkaistusta valtioneuvoston selvityksestä (Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet) ilmenee, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat yliedustettuja erityisesti aikuisiin kohdistuvissa raiskauksissa Suomessa. Selvitys perustuu pitkälti Tilastokeskuksen aineistoihin. Selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia ajanjaksolla 2011—2020, mutta osuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2020 ulkomaalaiset muodostivat 38 prosenttia raiskauksista epäillyistä. Kun ulkomailla syntyneiden määrään lisätään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset, on luku 38,5 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus seksuaalirikostilastoissa on suuri, kun otetaan huomioon, että vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 444 031. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 367 417 (83 %) ja toisen polven 76 614 (17 %). Yli puolet toisen polven maahanmuuttajista on alle 15-vuotiaita lapsia. Selvityksen arvion mukaan tulevaisuudessa selviää, kuinka suuri tulee olemaan riski siitä, että toisen polven maahanmuuttajat syyllistyvät seksuaalirikoksiin verrattuna kantaväestön riskiin.
Selvityksen mukaan Ruotsissa vuosina 2000—2019 yhteensä 59,2 prosenttia raiskausrikoksista oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä ja 47,7 prosenttia ulkomailla syntyneiden tekemiä. Selvityksen johtopäätöksiä oli muun muassa, että erityisesti nuori ikä, varhaiset riskitekijät sekä sosiaalinen huono-osaisuus ovat yhteydessä seksuaalirikoksiin. Selvityksessä ilmeni kuitenkin myös, että sosioekonomiset tekijät ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuuden riskiä.
Tulosten mukaan tekijät kohdistavat painostamista ja lahjontaa heikommassa asemassa oleviin uhreihin. Lapseen kohdistuva seksuaalirikokseen johtava houkuttelu alkaa tyypillisesti psykologisesta lähentymisestä tekijän ja uhrin välillä. Seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuton kasvun myötä Suomeen on pesiytynyt grooming-ilmiö, joka on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.
Ulkomaalaistaustaisista henkilöistä erityisesti irakilaiset ja afgaanit ovat tilastojen mukaan yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Islamilaisessa kulttuurissa naisten oikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei suhtauduta samalla tavalla kuin länsimaisessa kulttuurissa. Selvityksen toimenpidesuosituksessa todetaankin, että seksuaalioikeuksien, itsemääräämisoikeuden, tahdonvastaisen koskemattomuuden ja suostumuksen kunnioittaminen, ylipäätään toisen kunnioittava kohtaaminen kuuluvat suostumusperustaisen seksuaalikulttuurin periaatteisiin ja käytäntöihin. Valtioneuvoston selvitykseen osallistunut tutkija on kertonut Iltalehdelle, että ”myös kotouttamisessa tuotaisiin esiin suostumus seksuaalista vuorovaikutusta ohjaavana periaatteena.”
Seksuaalirikosten määrän kasvu on äärimmäisen huolestuttava ilmiö. Hallituksen on ryhdyttävä vaikuttaviin toimiin ongelmaan puuttumiseksi — kyse on poliittisesta tahtotilasta. Lisääntyneen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan on suunnattava riittävästi resursseja. Tarvitaan myös seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten tiukentamista.
Kaikkein tehokkain keino seksuaalirikosten torjuntaan on kolmansista maista tulevan maahanmuuton merkittävä rajoittaminen. Suomeen tarvitaan vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava nykyisestä muun muassa saattamalla palautussopimukset kuntoon kolmansien maiden kanssa. Maahanmuuttajia ei saa jättää poistamatta maasta esimerkiksi perhesyiden nojalla. Suomen kansalaisuus on peruutettava vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneiltä ulkomaalaisilta henkilöiltä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä seksuaalirikollisuuden torjumiseksi ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kasvaneen ulkomaalaisperäisen seksuaalirikollisuuden torjumiseksi?
Helsingissä 1.10.2021
Olli Immonen /ps.