Perussuomalaiset saivat kuulla tänään hienoja uutisia, kun europarlamentaarikko Jussi Halla-aho varmisti lähtevänsä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajuutta ensi kesän puoluekokouksessa. Tämä oli perussuomalaisen kansanliikkeen tulevaisuuden ja isänmaan edun kannalta Jussilta ehdottomasti oikea ratkaisu. Tuen häntä sataprosenttisesti.
Olen tuntenut Jussin noin kymmenen vuoden ajan eli koko sen ajan, kun olen ollut mukana politiikassa. Itse lähdin mukaan perussuomalaisten riveihin vuonna 2005, kun puolueen kannatus oli valtakunnallisesti vielä noin 1,5 prosenttia. Jussi astui puolueen toimintaan mukaan pian minun jälkeeni ja oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalla. Jussi teki minuun heti tuolloin lähtemättömän vaikutuksen. Sen lisäksi, että Jussi on ihmisenä äärimmäisen lämminsydäminen ja oikeudenmukainen, hän on myös älykäs, sivistynyt ja aikaansaava. On myös todettava, etten ole vielä tähän päivään mennessä törmännyt politiikassa henkilöön, joka kykenisi yhtä selkeään ja johdonmukaiseen argumentointiin asiakysymyksissä kuin Jussi. Olen tehnyt eduskunnassa ja hallituksessa yhteistyötä lähes jokaisen maamme kärkipoliitikon kanssa yli puoluerajojen, eikä heistä kukaan yllä Jussin kanssa samalle tasolle.
En ota tässä kirjoituksessani kantaa muihin puheenjohtajavaalissa ehdolla oleviin henkilöihin, mutta totean sen, että jokaiselta vaalin kärkiehdokkaalta löytyy varmasti omat vahvuutensa. Minulle tärkein valintakriteeri on tiukka linja tietyissä poliittisissa asiakysymyksissä. Tämänhetkisen tilanteen valossa näyttäisi siltä, että perussuomalaisten kenttäväki pääsee ensi kesän puoluekokouksessa valitsemaan lähinnä seuraavien vaihtoehtojen väliltä:
1) Halla-aho valitaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, jolloin perussuomalaiset astuu osaksi muualla Euroopassa suurta suosiota saavuttanutta kansallismielistä liikehdintää, ja sen myötä puolueelle avautuu aidot mahdollisuudet kasvaa Suomen suurimmaksi puolueeksi yli 20 prosentin kannatuksella. Kansallismielisyys, maahanmuuttokriittisyys sekä EU- ja eurovastaisuus voimistuvat puolueessa. Kansallisen edun ajamisesta tulee perussuomalaisen kansanliikkeen terävin kärki.
2) Halla-ahosta ei tule puheenjohtajaa ja puolueessa jatketaan pääasiassa nykylinjalla. Poliittinen retoriikka terävöityy jonkin verran, mutta kovinkaan suuria linjamuutoksia nykyiseen verrattuna ei tule. Puolue ei myöskään liity osaksi Euroopan kansallismielistä liikehdintää, vaan jatkaa maltillisella yhteistyö- ja yleispuoluelinjalla. Sen myötä puolueen kannatus asettunee pysyvästi noin 10 prosentin kannatuslukemiin.
Muutama sana vielä puoluekokouksen varapuheenjohtajavalinnoista. Monet perussuomalaiset ovat houkutelleet minua asettumaan ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi. Kiitän nöyrästi kaikkia saamastani kannustuksesta ja luottamuksesta. Joudun kuitenkin tällä kertaa kieltäytymään kunniasta, mutta lupaan palata asiaan tarvittaessa muutaman vuoden päästä uudelleen. Haluan keskittyä tässä vaiheessa – eduskuntatyöni ja järjestöjohtajuuteni ohessa – tukemaan täysipainoisesti Jussin puheenjohtajakampanjaa. Kun Jussi valitaan puheenjohtajaksi, lupaan laittaa myös sen jälkeen itseni täysillä likoon ja antaa kaiken tukeni, kokemukseni ja osaamiseni sekä uuden puheenjohtajan että perussuomalaisen kansanliikkeen käyttöön. Mitä ensi kesän varapuheenjohtajavalintoihin tulee, henkilökohtaisesti annan varapuheenjohtajavaalissa tukeni vaaliin mukaan ilmoittautuneille Laura Huhtasaarelle ja Juho Eerolalle.
Uskon ja luotan siihen, että perussuomalaisten kenttäväki osaa puoluekokouksessa valita viisaasti oikeat henkilöt puolueen johtoon. Onnistuneiden henkilövalintojen jälkeen meidän on hyvä suunnata yhdessä katse kohti tulevaa ja ryhtyä rakentamaan perussuomalaisista historian tähän asti merkittävintä isänmaallista liikettä ja yhteiskunnallista muutosvoimaa.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)