Puheeni eduskunnassa 30.11.2022 perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin käsittelyn yhteydessä:
Perussuomalainen vaihtoehto talouspolitiikassa on suomalaisten edun asettamista etusijalle ja vastuun kantamista siitä, ettei suomalaisten arki muutu lohduttomaksi. Julkisen talouden rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino on nyt jo noin yhdeksän miljardia euroa. Tämä nykyhallituksen harjoittama velkaralli ei voi enää jatkua.
Me perussuomalaiset esitämme menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla. On leikattava välittömästi sellaisia valtion menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Muun muassa julkinen sektori on paisunut hallinnollisesti ylisuureksi ja tehottomaksi.
Kansalaiset ovat laajalti samaa mieltä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin sisällön kanssa menojen priorisoinnin tärkeysjärjestyksestä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta julkaisusta ilmenee, että suomalaisten enemmistö toivoo julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla eikä veronkorotuksilla. Suomalaisten mielestä menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti muun muassa keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon ja maahanmuuttoon. Vastaavasti suomalaisten, kuten myös perussuomalaisten, mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Suomi ei harjoita tällä hetkellä vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, ja tähän on tultava muutos. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Suomen pakolaiskiintiö on ajettava alas, ja kotouttamis- ja vastaanottomenoista on leikattava huomattavasti. Näistä toimista koituisi välitöntä vuotuista säästöä lähes 300 miljoonaa euroa. Lisäksi moninkertaista säästöä tulisi tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoista.
Tehokkailla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä uudistuksilla on mahdollista vähentää huomattavasti maahanmuuttoa EU:n ulkopuolisista maista. Suomen on kiristettävä perheenyhdistämistä, kansainvälistä suojelua ja muita oleskelulupia koskevia standardeja, jotta Suomi ei ole niin houkutteleva kohde haitalliselle maahanmuutolle kuin se tällä hetkellä on. Myös kansalaisuuspolitiikkaa ja kriminaalipolitiikkaa on tiukennettava.
Taloutta kuormittavan maahanmuuton lopettaminen säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhteen tiettyjen maahanmuuttajaryhmien elinkaarikustannukset.
Suomalaisten on saatava elää arkea ilman elämää lamauttavia taloudellisia huolia. Olemme esittäneet erilaisia toimia energian hintojen alentamiseksi ja vaatineet muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Nämä toimenpiteet on mahdollista toteuttaa esittämästämme 500 miljoonan euron kriisivarasta ja turhia menoja karsimalla.
Suomen on siirrettävä maailman kunnianhimoisinta hiilineutraalisuustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2050. Päästökaupasta on väliaikaisesti luovuttava kokonaan, ja kaikki EU:n tai kansallisen tason polttoaineen päästökaupat on unohdettava. Päästökaupan aiheuttaman rasitteen keventäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Välttämättömät elinkustannukset eivät saa syödä kohtuutonta osaa suomalaisten ansioista.
EU ja hallituksen politiikka sekä poikkeuksellisen voimakas kustannusten nousu ovat ajaneet Suomen maatalouden vakavaan kriisiin. Jos nyt ei ryhdytä vaikuttaviin toimenpiteisiin, tuhannet tilat ajautuvat vararikkoon. Silloin myös kymmenettuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kansallinen turvallisuutemme, omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme ovat tällä menolla uhattuina. Kotimaisen maa- ja metsätalouden turvaaminen vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja alueellista tasa-arvoa.
Tarvitsemme nyt tähän maahan vastuullista ja isänmaallista talouspolitiikkaa, ja tämän vaihtoehdon perussuomalaiset omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoavat.