Ohessa Rantalakeus-lehdessä (17.6.2020) julkaistu kansanedustajan kolumnini:
Suomi maksajana EU:n elpymisrahastossa
Euroopan komissio ehdottaa 750 miljardin euron elpymisrahaston perustamista. Summasta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenvaltioille avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Rahasto toteutettaisiin EU:n markkinoilta ottamalla lainalla. Rahaston varat jaettaisiin niille jäsenvaltioille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa koronakriisin ja huonosti hoidetun taloutensa takia. Suurimpia saajia olisivat Italia, Espanja, Ranska, Kreikka ja Portugali. Kyse on tulonsiirrosta paremmin taloutensa hoitaneilta mailta huonommin pärjänneille maille.
Komission ehdotus on oikeudellisesti ongelmallinen. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus edellyttää, että unionin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Unioni ei voi rahoittaa toimintaansa ottamalla lainaa. Sopimus kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita. Elpymisrahaston toteuttaminen komission ehdottamalla tavalla olisi vastoin unionin omia säädöksiä.
Elpymisrahaston hyväksyminen lisäisi Suomen taloudellisia vastuita merkittävästi. Suomen osuus avustuksina annettavien tukien lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi Suomelle syntyisi takausvastuu 250 miljardin euron lainoista, joita osa jäsenvaltioista saisi rahastosta. Suomen vastuu olisi noin 4,25 miljardia euroa, jos jokin jäsenvaltio laiminlyö saamansa lainan takaisinmaksun.
Tehtävät sitoumukset voivat myös pakottaa uusien sitoumusten toteuttamiseen jäsenmaiden maksuvaikeusongelmien ja jo tehtyjen vastuiden realisoitumisen ehkäisemiseksi. Tällä on kielteisiä vaikutuksia Suomen budjettisuvereniteettiin. Raskaasti velkaantuneet Etelä-Euroopan maat eivät ole osoittaneet valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla niiden julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin lisätä.
Espanjan valtionvelka oli jo ennen koronaa lähes sata prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kreikan, Italian ja Portugalin velkaantuneisuusaste on tätäkin korkeampi. Riskit jäsenvaltioiden takaisinmaksujen laiminlyönnistä ovat merkittäviä.
Suomen on varmistuttava siitä, että valtion taloudelliset vastuut pystytään kattamaan myös tilanteissa, joissa rahoitusmarkkinat ja EU-alue ajautuisivat häiriötilaan ja Suomen sitoumukset realisoituisivat nopeasti.
Elpymisrahastoon osallistuminen lisäisi entisestään Suomen taloudellisia sitoumuksia sekä vastuita muiden jäsenmaiden veloista. Riski taloudellisista tappioista on suuri. Rahoittamiseen osallistuminen vaarantaisi Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, jotka sillä on Suomen kansalle perustuslain mukaan.
Komission ehdotus on myös ongelmallinen, koska osa unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla EU-veroilla, kuten digiverolla ja hiiliverolla. EU:lle myönnettävä verotusoikeus vahvistaisi Euroopan komissiota, jolla olisi omien varojen lisäksi oikeus kerätä omia veroja. Yhteiset verot muuttaisivat unionia tiiviimmäksi talousliitoksi ja veisi sitä kohti liittovaltiota.
Komission ehdotus vähentää olennaisesti Suomen eduskunnan budjettivaltaa ja kansallista suvereniteettia. Suomi saatettaisiin tilanteeseen, jossa se ei ole enää täysivaltainen. EU:lle annettava verotusoikeus merkitsisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtämistä EU:lle. Komission ehdotukseen liittyvien lukuisten ongelmien vuoksi Suomen ei pidä osallistua elpymisrahaston rahoittamiseen.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu