Rantalakeus-lehdessä 7.8.2019 julkaistu kansanedustajan kolumnini:
Seksuaalirikosten torjuntaan panostettava
Oulun poliisi julkaisi heinäkuussa rikostilastot tammi-kesäkuulta 2019. Seksuaalirikoksia tuli Oulun poliisilaitoksen tietoon 205 kappaletta, kun edellisvuonna määrä oli vastaavana aikana 111. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 42 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna.
Oulun kaupungin alueella ilmoitettujen seksuaalirikosten määrän kasvu oli peräti yli sata prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa oli Oulun poliisilaitoksen alueella kuluvana vuonna noin 40 prosenttia.
Suomessa kirjattiin viime vuonna 3856 seksuaalirikosilmoitusta. Vuoteen 2017 verrattuna ilmoituksia oli yli 500 enemmän. Erityisesti ilmoitukset lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista kasvoivat tilastojen mukaan viime vuonna selvästi. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin 1188, kun vuonna 2018 niitä tehtiin jo peräti 1410.
Ulkomaalaistaustaiset henkilöt, erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset, ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Koko maassa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli 25,3 prosenttia. Osuus on suuri, kun otetaan huomioon, että ulkomaan kansalaisia on Suomessa noin 5 prosenttia väestöstä. Tilastoissa ”ulkomaalaiseksi” ei enää lueta sellaista ulkomaalaista henkilöä, joka on saanut Suomen kansalaisuuden.
Asiantuntijoiden mukaan ulkomaalaisten yliedustus seksuaalirikoksissa johtuu muun muassa kulttuurieroista. Islamilaisessa kulttuurissa naisten oikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei suhtauduta samalla tavalla kuin länsimaisessa kulttuurissa.
Seksuaalirikosten määrän kasvu on äärimmäisen huolestuttava ilmiö. Poliitikoilta vaaditaan vaikuttavia toimia ongelmaan puuttumiseksi – kyse on ensisijaisesti poliittisesta tahtotilasta.
Hallituksen tulee varmistaa, että lisääntyneen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan suunnataan riittävästi resursseja. Tämän lisäksi tarvitaan seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten tiukentamista. Seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden alarajoja on nostettava. Ylärajoja nostamalla ei saada haluttua vaikutusta, koska oikeusasteet antavat yleensä lähempänä alarajoja olevia rangaistuksia.
Tarvitaan myös vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomella on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskriteereihin. Maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava, ja maastamme on tehtävä vähiten houkuttelevin Pohjoismaa turvapaikanhakijoiden silmissä. Kaikki maahanmuuton vetovoimatekijät on karsittava. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta tulee jatkossa luopua kokonaan, ja oikeasti hädänalaisia on autettava lähtömaissa ja lähtömaiden lähialueilla.
Tätä ennen on tärkeä pitää huoli siitä, että kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja maassa laittomasti olevat henkilöt otetaan säilöön ja karkotetaan Suomesta. Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava nykyisestä, muun muassa saattamalla palautussopimukset kuntoon kolmansien maiden kanssa. Lisäksi Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava, ja jatkossa Suomen kansalaisuus on peruutettava vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneiltä ulkomaalaisilta henkilöiltä.