Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tänään (16.2.2023) valmiiksi lausunnon koskien hallituksen esitystä niin kutsutusta eläinsuojelulaista. Yksi keskeisistä muutoksista lakiin olisi ollut rituaaliteurastusten kieltäminen Suomessa. Valitettavasti enemmistö perustuslakivaliokunnan jäsenistä päätyi kuitenkin sille kannalle, ettei rituaaliteurastusta voida kieltää Suomessa, koska se loukkaisi uskonnonvapautta. Tästä näkemyksestä muodostui myös valiokunnan virallinen kanta. Olen asiasta vahvasti eri mieltä. Näen, että rituaaliteurastusten kiellolle löytyy valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävät perusteet. Tästä syystä jätin perustuslakivaliokunnan kokouksessa yhdessä neljän muun kansanedustajan kanssa lausuntoon seuraavan eriävän mielipiteen:
Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 65 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että eläin olisi aina asianmukaisesti tainnutettava tai lopetettava siihen soveltuvalla menetelmällä ennen verenlaskun aloittamista. Eläimelle ei saisi suorittaa muita teurastukseen liittyviä toimenpiteitä ennen kuin se on kuollut. Ehdotettu muutos koskisi myös uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa. Käytännössä ehdotus merkitsee sitä, että juutalaisten kosher-ruokavalion edellyttämä teurastustapa sekä islamin uskontoon liittyvä halal eivät enää olisi mahdollisia Suomessa.
Perustuslakivaliokunta ei aiemmin ole ottanut kantaa siihen, miten uskonnollisista syistä tapahtuvaan teurastukseen tulisi suhtautua uskonnonvapauden kannalta. Uskonnonvapautta, kuten muitakin perusoikeuksia, voidaan kuitenkin rajoittaa perusoikeuksien rajoittamista koskevien yleisten oppien mukaisesti. Perustuslakivaliokunnan linjausten mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa hyväksyttävästä syystä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen niin vaatiessa. Rajoituksen on oltava oikeasuhtainen haluttuun päämäärään nähden, eivätkä rajoitukset saa koskea perusoikeuden ydinaluetta.
Eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja suojelua niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta sekä eläinten hyvää kohtelua ja kunnioittamista samoin kuin pyrkimystä välttää tarpeettoman kivun tai kärsimyksen aiheuttamista eläimelle voidaan pitää hyväksyttävänä syynä ja painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka perustelee uskonnon vapauden rajoittamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Tainnutusvaatimuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin suojelu, eikä tämä tavoite ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoituksen oikeasuhtaisuuden vaatimusta toteuttaa kuitenkin osaltaan se, että lailla ei estettäisi uskonnollisin menetelmin teurastetun lihan hankkimista markkinoilta, eikä ehdotetulla sääntelyllä siten olisi vaikutusta oikeuteen kuluttaa tällaista lihaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään antanut sopimusvaltioille melko laajan harkintavallan uskonnonvapautta koskevissa asioissa. Ratkaisussaan Cha’are Shalom Ve Tsedek v. Ranska (27417/95, 27.6.2000) tuomioistuin on ottanut nimenomaisesti kantaa myös uskonnollisista syistä tapahtuvan teurastuksen rajoittamiseen. Tapauksessa Ranskan valtio oli estänyt ortodoksista juutalaisyhteisöä harjoittamasta tietynlaista uskonnollisista syistä tehtävää teurastusta. Tuomioistuimen mukaan tapauksessa ei ollut kyse uskonnonvapauden rajoituksesta, koska uskonnollinen yhteisö pystyi hankkimaan tarvitsemaansa erityisellä tavalla teurastettua lihaa ulkomailta.
Myös Euroopan unionin tuomioistuin on todennut uskonnonvapauden keskeisen sisällön toteutuvan, kun kansallisessa lainsäädännössä velvoitettiin tainnuttamaan eläin ennen teurastusta. Tuomioistuin perusteli, että säännös rajoittuu rituaalin yhteen osatekijään, eikä rajoitus kohdistu uskonnonvapauden ydinsisältöön (asia C-336/19).
Edellä todetun perusteella voidaan todeta, että kun hallituksen esityksessä ehdotetulla sääntelyllä ei rajoiteta oikeutta kuluttaa uskonnollisin menetelmin teurastettua lihaa, vaan sitä voisi hankkia vapaasti markkinoilta, ei ehdotetulla rajoituksella puututtaisi perusoikeuden ydinalueeseen.
Ruotsissa tainnuttamatta teurastus on ollut kiellettyä vuodesta 1937 lähtien. Norjassa tainnuttamatta teurastuksen kiellosta säädettiin vuonna 1929, ja Tanska kielsi tainnuttamatta teurastamisen vuonna 2014. Myös suomalaisessa yhteiskunnassa eläinten hyvinvointi on tunnustettu arvo, jonka tulisi näkyä myös lainsäädännössä. Tältä osin merkitystä on annettava myös sille perustuslain esitöissä todetulle seikalle, ettei uskonnon vapauden perustuslainturva estä antamasta lailla yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen moraalisten ja eettisten arvojen mukaisia määräyksiä, jotka eri uskonnollisten suuntausten tulee ottaa huomioon uskonnollisissa tai niitä vastaavissa menoissaan (HE 309/1993 vp, s. 56).
Hallituksen esitykseen sisältyy laajat säätämisjärjestysperustelut, joissa on asianmukaisesti arvioitu nyt ehdotetun sääntelyn suhdetta uskonnon ja omantunnon vapauteen. Huomattava on myös, että perustuslakivaliokunnan kuulemista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista selkeä enemmistö katsoi rituaaliteurastuksen täyskieltoa tarkoittavan sääntelyn toteuttamisen valtiosääntöoikeudellisesti mahdolliseksi.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan 78 §:n 5 momentista tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.
Helsingissä 16.2.2023
Olli Immonen ps
Maria Guzenina sd
Bella Forsgrén vihr
Outi Alanko-Kahiluoto vihr
Anna Kontula vas