Veronmaksajien rahoilla ylläpidetty Yleisradio julkaisi 13.11.2014 Yle Svenska -uutissivulla artikkelin, jossa varsin asenteellisena vasemmistoliberaalina toimittajana tunnettu Christoffer Gröhn ottaa voimakkaasti kantaa rikoksista epäiltyjen taustojen salaamisen puolesta. Gröhnin mielestä monissa tapauksissa rikoksista epäiltyjen taustoista on kerrottu täysin turhaan. Tosiasiassa rikoksista epäiltyjen taustoja on kuitenkin päinvastoin yritetty rasismihysterian ilmapiirissä usein perusteettomasti peitellä ja pehmitellä mitä erikoisimmin sanakääntein, kuten muun muassa ilmoittamalla henkilön tuntomerkeiksi ”ei-suomalainen” tai ”ei-vaaleaihoinen”. Todellisuudessa tällaisista epämääräisistä tuntomerkeistä on kuitenkin yhtä paljon apua epäiltyjen etsinnöissä ja rikosten ratkaisemisessa kuin siitä, jos tuntomerkeiksi ilmoitettaisiin henkilön vaatetuksesta ”ei villapaitaa” tai ”ei valkoisia tennissukkia”. Nykyeliittiä ja toimittajakuntaa onkin selvästi nolottanut maahanmuuttajataustaisten yksilöiden jatkuva yliedustus tietyissä rikostyypeissä, joten siksi taustoja on ryhdytty salaamaan kansaltamme.

Henkilön etnisellä taustalla, ihonvärillä, iällä, sukupuolella, vaatetuksella ja muilla tarkoilla tuntomerkeillä on suuri merkitys rikosten ratkaisemisessa, ja siksi ne tulee kertoa jatkossa avoimesti. Tarkoilla tuntomerkeillä pystytään rajaamaan merkittävä määrä ihmisiä etsintöjen ulkopuolelle ja kohdentamaan resurssit tehokkaammin oikean epäillyn löytämiseen. Avoimuudella myös vältetään turhien huhupuheiden, muunnellun totuuden ja ennakkoluulojen leviämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos epäillyn tuntomerkiksi ilmoitettaisiin avoimesti valkoinen iho, silloin kenenkään ei tarvitsisi epäillä rikoksesta esimerkiksi tummaihoista somalia. Taustojen kertomisen ei luulisi olevan mikään ongelma, jos tuntomerkkien pimittämisellä ei sitten tarkoituksella pyritä peittelemään joitakin ikäviä tosiasioita.

Toimittaja Gröhnin tunteenpurkauksen seurauksena poliisihallituksen tiedottaja on luvannut keskustella asiasta organisaation sisällä sen sijaan, että tämä olisi rohkeasti suoralta kädeltä tyrmännyt toimittajan todellisuudesta vieraantuneet ajatukset. En ymmärrä miksi poliisi, jonka tehtävänä on tehdä lain puitteissa kaikki tarvittava rikosten ratkaisemiseksi, on taipunut monikultturistien edessä ja ryhtynyt tiedottamisessaan salaamaan rikoksista epäiltyjen etnisiä taustoja. Kuten edellä totesin, maahanmuuttoon liittyvä viranomaisten tiedottaminen ei ole ollut tähänkään asti avointa. Poliisin viestintää ohjeistava käsikirja linjaa, että ”epäillyn nimeä tai kuvaa ei normaalisti anneta julkisuuteen eikä poliisin pidä antaa asianosaisista esim. yksityiselämää, terveydentilaa tai etnistä taustaa koskevia tietoja, ellei niiden julkaisemisella ole oleellista merkitystä jutun tutkinnalle”. Vuoteen 2011 asti voimassa ollut poliisin tiedotusohje puolestaan linjasi, että ”syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä. Jos tuntomerkkien kuvaileminen on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi, niin etninen alkuperä voidaan kertoa”. Viime kädessä tutkinnanjohtajat päättävät, mitä tapauksista kerrotaan julkisuuteen ja milloin. Kuitenkin poliisin sisäpiiristä saamieni tietojen mukaan poliisissa on pyritty lähes poikkeuksetta välttämään etnisen taustan kertomista julkisuuteen, vaikka ohjeet jossain määrin sen mahdollistaisivatkin.

Esimerkkinä oleellisen tiedon pimittämisestä voidaan mainita viimeaikaiset monikansallisen nuorisojengin, lähinnä somalinuorten, tekemät pahoinpitelyt ja ryöstely pääkaupunkiseudulla, josta poliisi ei monikultturistien hyökkäyksen pelossa uskaltanut tiedottaa ja varoittaa kansaa ajoissa avoimesti. Tällaista salailua en voi yksinkertaisesti hyväksyä. Onko poliisin tehtävänä aidosti rikosten selvittäminen ja Suomen kansan suojelu vai nykyisen monikulttuurisuuskehityksen tukeminen ja etnisten vähemmistöjen harjoittaman rikollisuuden peittely kantaväestöltä? Näen, että poliisiviranomaisen ei tule toimia monikulttuurisuuden soihdunkantajana ja liihotella eliitin kanssa monikulttuurisessa haavemaailmassa, vaan sen tulee elää tässä maailmassa ja toimia puolueettomasti sortumatta mihinkään ideologiseen kikkailuun. Maahanmuuttajarikollisuuden ehkäisyllä tulisi muutenkin olla poliisin tulevaisuuden kriminaalipoliittisessa strategiassa keskeinen rooli.

Poliisia ei voi tietenkään yksin syyttää tiedon pimittämisestä, sillä myös tiedotusvälineillä on tässä sormensa vahvasti pelissä. Kun poliisi lähettää oman (sensuroidun tai ei) tiedotteensa eteenpäin, tiedotusvälineet ryhtyvät seuraavaksi pohtimaan tiedottamista omasta näkökulmastaan. Tiedotusvälineiden kirjoittamisen perustana toimivat journalistin ohjeet, jotka linjaavat millaisten eettisesti kestävien periaatteiden mukaan tiedotusvälineiden on toimittava. Journalistin ohjeiden kohdassa 26 kerrotaan, että ”jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”.

Kun kyseisten sensuuriseulojen läpi kulkenut ”tieto” tapahtuneesta mahdollisesta rikoksesta viimein saavuttaa lukijan, on kaikki epämiellyttäväksi koettu saatu onnistuneesti karsittua pois uutisesta. Koen, että tiedotusvälineiden – erityisesti julkisrahoitteisen Yleisradion – keskeisenä tehtävänä on tuottaa kansallemme totuudenmukaista tietoa eikä yrittää muokata kansan mielipiteitä vastaamaan jotakin aivan muuta kuin reaalitodellisuutta. Veronmaksajien rahoittama Yle ei saa olla mukana tukemassa eliitin utopistista unelmaa toimivasta monikulttuurisesta yhteiskunnasta, vaan sen on tiedotettava asioista rehellisesti ja tasapuolisesti. Valitettavasti Yleisradion lainsäädäntö on laadittu palvelemaan nykyeliitin pyrkimyksiä saattaa Suomi monikulttuurisen painajaisen tielle, josta ei ole enää paluuta takaisin. Kansallamme on oikeus saada tietää totuus huolestuttavista yhteiskunnallisista kehityskuluista, kuten massamaahanmuuton aiheuttamasta onnettomuudesta, turvapaikkashoppailusta, maassamme asuvien muslimien radikalisoitumisesta sekä maahanmuuttajien yliedustuksesta törkeissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa.

 
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu