Jätin tänään (18.12.2019) eduskunnassa yhdessä kansanedustaja Mauri Peltokankaan kanssa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:
Rajat ylittävän rikollisuuden torjumisesta
Ruotsissa tilanne on muuttunut äärimmäisen huolestuttavaksi hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena viime vuosina: autojen polttamisia, ampumistapauksia, räjäyttelyitä ja jengirikollisuutta. Ruotsalaiset tiedotusvälineet kertovat viikoittain jengirikollisten välienselvittelyistä ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta. Viime vuonna Ruotsissa kuolemaan johtaneita ampumisia oli ennätysmäärä: 306 ampumatapausta, joissa kuoli 45 ihmistä. Tänä vuonna kansallinen pommiryhmä on hälytetty paikalle jo yli sadassa räjähdyksessä, kun viime vuonna luku oli tähän aikaan 39. Kriminologi Amir Rostaminin mukaan vastaavia lukuja hakeakseen täytyisi katsoa sota-alueita.
Ruotsissa on 22 poliisin erityisen ongelmalliseksi luokittelemaa aluetta, joissa on jatkuvaa julkisilla paikoilla tapahtuvaa väkivaltaa, avointa huumekauppaa ja ääriliikehdintää. Poliisi on luokitellut 38 aluetta haavoittuviksi ja 10 aluetta riskialueiksi koko Ruotsissa. Poliisit kohtaavat usein uhkailua ja väkivaltaa, ja poliisin on hyvin vaikea suorittaa tehtäviään näillä alueilla. Esimerkiksi Göteborgin Bergsjönin lähiössä poliisit ja järjestyksenvalvojat ovat joutuneet pahoinpidellyiksi. Vuonna 2016 Bergsjönissä iso rikollisista koostuva jengi loi tilanteen, jossa aseistettu poliisi joutui lopulta pakenemaan paikalta. Ruotsin kansallisen Poliisijärjestön tuoreen kyselyn mukaan 84 prosenttia ruotsalaispoliiseista kokee, että harvoin tai ei koskaan voidaan potentiaalista tai todellista väkivaltaa poliisikollegoita kohtaan hallita parhaalla mahdollisella tavalla. Ruotsin Poliisijärjestön tekemän tuoreen kyselyn mukaan yli puolet poliiseista katsoi, että poliisin kohtaamasta väkivallasta on tullut törkeämpää viime vuosina. Ruotsin poliisi toteaa kesäkuisessa valtakunnallisessa raportissaan, että 22 ongelmallisimmalla alueella poliisin on vaikea tai lähestulkoon mahdoton suorittaa tehtäviään.
Göteborgin ongelmalähiöissä työskentelevät poliisit ovat kertoneet, että monesti asukkaat eivät uskalla puhua poliisille, koska silminnäkijöitä ja rikosilmoitusten tekijöitä on uhkailtu ja pahoinpidelty. Asukkaat ovat haluttomia osallistumaan tutkintaan ja oikeusprosessiin, mikä tekee tapausten selvittämisestä usein mahdotonta.
Tämän vuoden lokakuun lopussa Suomen keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, tulli ja rajavartiolaitos julkaisivat Suomen valtionjohdolle PTR-tilannekatsauksen rajat ylittävästä rikollisuudesta.
Tilannekatsauksesta käy ilmi, että vapaan liikkuvuuden ja hallitsemattoman maahanmuuton mukanaan tuoma rikollisuus kuormittaa Suomea monin tavoin.
Tilannekatsauksen mukaan maahamme on muutaman vuoden aikana tullut ja levittäytynyt yhä enemmän uusia kansainvälisesti toimivia rikollisryhmiä, jotka ovat suurelta osin rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Uusien jengien joukossa on sotilaallisissa tehtävissä kokemusta hankkineiden rikollisten ryhmiä, joiden taktinen ja väkivaltakapasiteetti on merkittävä.
Europolin SOCTA:n 2019 väliraportin keskeisin huomio on, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on erittäin suurten laittomien tuottojen lähde. Rikoksilla hankitut varat siirretään lailliseen talouteen, jossa ne aiheuttavat epävakautta ja synnyttävät varjotaloutta.
Tilannekatsauksen mukaan Suomessa on tapahtumassa samansuuntainen kehitys jengien suhteen kuin useissa muissa Euroopan maissa. Suurten kansainvälisten jengien rinnalle syntyy ja leviää uusia, omia tunnuksia kantavia jengejä. Suomeen eteni vuonna 2017 kolme merkittävää jengiorganisaatiota. Niistä kaksi on leimallisesti maahanmuuttajavaltaisia. Taloudellisen rikollisuuden harjoittajia on kaikissa merkittävissä prosenttijengeissä, ja monien jengiosastojen rikollinen toiminta painottuu jo talousrikollisuuteen.
Suomeen on syntynyt viime vuosina myös useita pienempiä maahanmuuttajavaltaisia rikollisjengejä. Afrikkalaisrikollisia on toiminut Suomessa pitkään etenkin huumausainekaupassa. Tilannekatsauksen mukaan toiminnan järjestäytyneisyys näyttää vahvistuvan Suomessa. Suomessa on myös nigerialaisrikollisuutta, johon kuuluu ihmiskauppaa, suurimittaista huumausainerikollisuutta ja nettipetosrikollisuutta.
Länsi-Balkanin maista tulleilla rikollisilla on merkittävä jalansija Suomessa. Albaniankieliset rikolliset ovat vaikuttaneet Suomessa etenkin huumausainerikollisuudessa. Tämän rikollisryhmän toimialaa ovat myös omaisuusrikokset. Ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekemät omaisuusrikokset ovat vakiintuneet osaksi Suomessa toteutettavaa rikollisuutta. Törkeistä varkauksista epäillyistä ulkomaan kansalaisista suuri osa on Suomessa käyviä rikollisia. Liikkuvat ulkomaalaiset rikolliset tekevät rikoksia sekä laajoina sarjoina että tietyillä alueilla. Suuri osa näistä rikollisjoukkioista toimii myös Ruotsissa.
Irakilaistaustaisten henkilöiden harjoittamaa suunnitelmallista laajaa rikollista toimintaa on ollut Suomessa jo ennen vuoden 2015 turvapaikkakriisiä etenkin huumausaine- ja petosrikollisuudessa.
Kriisialueilta tulevan väkivaltaan tottuneen rikollisaineksen ansiosta rikollisuus voi saada entistä aggressiivisempia muotoja.
Pohjoinen maareitti on meriyhteyksien ohella liikkuville rikollisille tärkeä kulkuväylä.
Huumausaineita salakuljetetaan Suomeen pääosin läntisestä Euroopasta ja Baltiasta. Pohjoinen salakuljetusreitti maitse Ruotsista Suomeen on vakiinnuttanut asemansa; reittiä on kuluvana vuonna käytetty mm. Subutex- ja amfetamiinitapauksissa. Ruotsin rooli Suomeen suuntautuvan huumausainekaupan tukialueena on vahvistunut.
Romanialaisrikolliset ovat saavuttaneet merkittävän aseman huumelääkevalmisteiden markkinoilla Suomessa ja heiltä on kuluvanakin vuonna saatu takavarikkoon erittäin suuria määriä kyseisiä lääkkeitä. Toiminta on hyvin järjestäytynyttä. Paljon käytettyä huumelääke Subutexia salakuljetetaan suurina erinä Ranskasta. Salakuljetus Suomeen on usein pohjoisafrikkalaistaustaisten rikollisten organisoimaa. Monet rikollisryhmät ja verkostot ovat erikoistuneet tehokkaasti suojattuun huumausaineiden maahantuontiin, jossa hyödynnetään välikäsiä ja vahvasti salatun viestinnän mahdollisuuksia. Ulkomaalaistaustaisilla rikollisilla on suomalaiskumppanien lisäksi omia jakeluverkostoja Suomessa ja he hyödyntävät vapaan liikkuvuuden alueella tulojen tarpeessa olevia ihmisiä.
Suomeen uhkaa vakiintua myös aiemmin harvinaista suunnitelmallista laitonta toimintaa, kuten laajamittaista ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Viranomaisten tietoon tulleiden ihmiskaupparikosten määrä on noussut vuodesta 2015. Työperäinen hyväksikäyttö on kasvava ongelma Suomessa. Suomi on logistisesti olennaisen tärkeä osa rajat ylittävälle järjestäytyneelle rikollisuudelle ja kiinteä osa vapaan liikkuvuuden alueen markkinoita. Suomessa on kirjattu ihmiskaupparikosilmoituksia sekä seksiperäisestä että työperäisestä ihmiskaupasta. Modernin orjuuden piiriin kuuluvat myös pakkoavioliittojen kaltaiset orjuuttamisen muodot sekä ihmisten värvääminen, salakuljettaminen ja välittäminen tällaisiin tarkoituksiin. Tilannekatsauksen mukaan kyseisten tapausten uhka on Suomessakin kasvussa. Kansainvälisissä foorumeissa tehtyjen selvitysten perusteella on todettu, että pimeän työvoiman kysyntä vaikuttaa merkittävästi siihen, suuntautuuko alueelle laitonta maahantuloa ja oleskellaanko siellä laittomasti. Kun pimeän työn markkinoita torjutaan tehokkaasti, myöskään laitonta oleskelua ei esiinny.
Ulkomaan kansalaisten osuus rahanpesurikoksista Suomessa kääntyi vuonna 2018 kasvuun suurten tutkintakokonaisuuksien vaikutuksesta. Rahanpesun selvittelykeskus otti vuoden 2018 lopulla käyttöön uuden, mahdollista terrorismin rahoittamista koskevan juttutyypin.
Suomessa rikoksilla saatua rahaa menee etenkin prosenttijengeillä kulutukseen, ajoneuvoihin ja jengitilojen ylläpitoon sekä jengiorganisaation keräämiin maksuihin.
Runsas asiakirjaväärennösten tarjonta tekee Schengen-lentojen hyödyntämisestä helpon laittoman maahantulon tavan. Ruotsi-Suomi laivaliikenteessä ja Tornion kautta saapuu jonkun verran henkilöitä laittomasti. Lisääntyneiden väkivallantekojen, järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden uusien rikollisuuden muotojen leviämisen estämiseksi tarvitaan kohdistettua ennalta estävää toimintaa. Ennen kaikkea Suomen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaa ja lisättävä rajavalvontaa länsirajalla, erityisesti pohjoisessa Haaparannan ja Tornion välillä.
Tilannekatsauksessa todetaan, että myös transit-lentojen väärinkäyttö esimerkiksi turvapaikan hakemiseksi jatkaa kasvuaan, ja siksi rajavalvontaa lentokentillä tulee tehostaa ja estää maahanpääsy laittomilta tulijoilta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä torjuakseen kasvaneen rajat ylittävän rikollisuuden? Aikooko hallitus ryhtyä tehokkaaseen rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa sekä aloittamalla esimerkiksi sisärajojen tarkastukset ja rajavalvonnan tehostamisen myös lentokentillä?
Helsingissä 18.12.2019
Olli Immonen (ps)
Mauri Peltokangas (ps)