Jätin tänään (4.10.2022) eduskunnassa kansanedustaja Sanna Antikaisen (ps.) kanssa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Itärajan raja-aidan rahoituksesta ja rakentamisen aloittamisesta
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta. Nykymaailmassa hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella. Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti.
Yksi hybridivaikuttamisen keino on niin kutsuttu siirtolaisten välineellistäminen, jolla vihamielinen vieras valtio pyrkii aiheuttamaan epävakautta jonkin toisen valtion alueella. Keskeinen keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä.
Syyskuun lopussa uutisoitiin Rajavartiolaitoksen teettämästä selvityksestä, jonka mukaan itärajan joillekin osuuksille on tarpeen rakentaa rajavalvontaa tehostava raja-aita. Selvityksen mukaan itärajasta tulisi aidata ainakin osuudet, joilla on eniten rajaliikennettä. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajanylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.
Uuden raja-aidan tehtävänä olisi hidastaa laittomia rajanylityksiä ja torjua hybridioperaatioita estämällä laajamittainen maahantulo rajanylityspaikkojen ulkopuolella. Rajavartiolaitoksen päällikön mukaan raja-aita vähentäisi myös Suomen riippuvuutta venäläisen rajavalvonnan toimivuudesta.
Vastaavia raja-aitoja on rakennettu muun muassa Puolassa sekä Baltian maissa sen jälkeen, kun Valko-Venäjä osana hybridioperaatiota toi EU:n ulkorajalle Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia. Puolassa Valko-Venäjän vastainen raja-aita valmistui vastikään puolen vuoden rakentamisen jälkeen. Raja-aita on 5,5 metriä korkea. Nyt 418 kilometriä rajaa on suojattu tehokkaasti. Myös Suomen itäraja on EU:n ja Schengen-alueen ulkoraja. On tärkeää Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä Suomen ja muun EU:n alueen vakauden turvaamiseksi, että rajanylitysten valvontaa tehostetaan.
Vuoden 2022 toukokuussa kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen tekivät eduskunnassa toimenpidealoitteen (TPA 57/2022), jossa he vaativat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että hallitus hakee EU:lta rahoitusta raja-aidan rakentamiseksi maiden väliselle rajalle. Heinäkuussa 2022 eduskunta hyväksyi rajavartiolain muutoksen, joka mahdollistaa esteiden rakentamiseen rajalle.
Kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyttyä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena raja-aidan rahoituksen ja rakentamisen valmistelu tulee aloittaa välittömästi. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2023 hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt raja-aidalle rahoitusta. Hallituksen on tuotava eduskunnalle viipymättä lisätalousarvioesitys, joka sisältää tarvittavan rahoituksen raja-aidan rakentamiseksi. Tämä lisärahoitus ei se saa vaikuttaa rajavartiolaitoksen muuhun rahoitukseen negatiivisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianosaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tuoda eduskunnalle lisätalousarvion, jossa se varaa riittävän rahoituksen Suomen ja Venäjän vastaisen raja-aidan rakentamiseksi,
milloin hallitus aikoo tuoda lisätalousarvion raja-aitaa koskien,
millä aikataululla raja-aidan rakentaminen voidaan aloittaa ja
kuinka kattavalle alueelle itärajaa raja-aita tullaan rakentamaan?
Helsingissä 4.10.2022
Olli Immonen ps
Sanna Antikainen ps