Kaleva uutisoi (11.5.2010) huorittelun, pakkokihlajaisten, kepillä hakkaamisen ja toisen määräysvaltaan alistamisen kaltaisen kunniaväkivallan rantautuneen myös Oulun seudulle. Kunniaväkivaltaa esiintyy erityisesti maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, joissa nainen ei ole tasavertaisessa asemassa miehiin nähden. Kunniaväkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä, ja se kohdistuu yleensä nuoriin naisiin. Väkivaltaa käyttämällä miehet pyrkivät suojaamaan erityisesti miesten ja sukujen kunniaa oman kulttuuriyhteisönsä silmissä. Kunniaväkivallan pahin muoto ovat kunniamurhat. Kunniamurhan kohteeksi voivat joutua esiaviollista tai avioliiton ulkopuolista seksiä harjoittaneet naiset.
Kansainvälisen työn pastori Arpad Kovacsin mukaan kunniaväkivaltaa esiintyy Oulun seudulla monessa eri muodossa. Kovacsin toteaa tapauksia olevan valitettavan paljon. Se näkyy erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvana erilaisena fyysisenä ja psyykkisenä väkivaltana.
”Tytöt saatetaan kihlata 14-vuotiaina. He ovat toisten määräysvallassa tuosta lähtien. Tietooni on tullut melko raakojakin tapauksia. Oma perhe on huoritellut ja fyysistä väkivaltaa on käytetty esimerkiksi kepein ja nyrkein” , Kovacs toteaa Kalevassa.
Poliisille asti kunniaväkivaltatapaukset eivät ole kantautuneet. Oulun seudulla ei ole tehty vielä yhtään kunniaväkivaltaan liittyvää rikosilmoitusta.
”Meillä on kuitenkin viitteitä ja vinkkitietoja siitä, että todellisuus on toisenlainen. Kunniaväkivalta on suurelta osin piilorikollisuutta ja sen tunnistaminen on vielä vaikeaa. Meillä se on suorastaan lapsen kengissä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna” , toteaa Oulun poliisilaitoksen vanhempi rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemi Kalevassa.
Pohjois-Suomen aluetoimisto järjesti 10.5. koulutuspäivän Oulussa, johon osallistui noin 70 ihmistä. Paikalla oli muun muassa poliiseja, syyttäjiä, vastaanottokeskusten ja maahanmuuttajatoimistojen sekä muiden maahanmuuttajien parissa työskentelevien tahojen toimijoita Pohjois-Suomen alueelta. Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Maarit Saukon mukaan kunniaväkivalta on paljon yleisempää kuin luullaan. Osapuolet tarvitsevat asiasta tietoa, jotta he osaavat puuttua siihen.
Kuntalehti uutisoi (7/2010), että Ruotsissa otetut askeleet sukupuolten tasa-arvossa eivät ole riittäneet, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. Tilastollisesti lisäys on ollut suurinta siirtolais- ja pakolaisnaisten parissa. Vuoden 2010 alussa Ruotsin kuntiin saatiin poliisiviranomaisille erilliset perheväkivaltayksiköt, jotka tekevät läheistä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Suomessa kunniaväkivallan vastaista työtä on tehty lähinnä pääkaupunkiseudulla. Annammeko Suomessa tilanteen luisua yhtä huonolle mallille kuin Ruotsissa? Siihen kehitys vääjäämättä johtaa, mikäli maahanmuuttoa ei saada hallintaan, ja monikulttuurisuusfantasioita ei aleta erottaa reaalitodellisuudesta.
Kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, kunniaväkivalta ei lopu sillä, että sanomme maahanmuuttajille kunniaväkivallan olevan maassamme kiellettyä. Kunniaväkivalta vähenee merkittävästi sillä, ettemme ota Suomeen ihmisiä, joiden kulttuuriin kuuluu naisen alistaminen ja kunniaväkivallan harjoittaminen.
Lisäksi kaikki kunniaväkivaltaan syyllistyneet Suomessa asuvat maahanmuuttajat pitää saada kiinni ja tuomiolle teoistaan. Mikäli heidät tuomitaan oikeudessa syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, heidät tulee karkottaa välittömästi takaisin lähtömaahansa.
(Olen käsitellyt aikaisemmin kunniaväkivaltaa kirjoituksessani Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa, 6.1.2009)