Jätin Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 valtuustoaloitteen, jossa pyysin kaupunginhallitusta antamaan selvityksen maahanmuuton aiheuttamista kokonaiskustannuksista Oulun kaupungille. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan 6.9.2010 selvityksen valtuustoaloitteeseeni. Siitä käy muun muassa ilmi, että valtion maksamat korvaukset Oulun kaupungille maahanmuuton kustannusten kattamiseksi eivät riitä. Valtion maksamien korvausten jälkeen oululaisille jäi maksettavaksi vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa euroa.
Menot jakautuvat Oulussa seuraavasti: – sosiaali- ja terveystoimi 3 950 367 € (tulot 3 851 136 €) – opetustoimi 1 769 630 € (tulot 707 124 €) – hankkeet 285 473 € (tulot 199 270 €) – kansanvälinen toimintakeskus 159 323 € – nuorisotoimi 58 578 €
Pitää ottaa huomioon, että edellä mainitut Oulun kaupungin saamat ”tulot” ovat myös lähtöisin suurelta osin veronmaksajien kukkarosta. Rahat vain kiertävät tässä tapauksessa osittain valtion kassan kautta.
Pyysin valtuustoaloitteessani lisäksi selvitystä siitä, kuinka suuri osa Ouluun muuttaneista ulkomaalaisista on todellisia pakolaisia tai työperäisiä maahanmuuttajia ja kuinka suuri osa vastikkeettomasti Suomen hyvää sosiaaliturvaa hyödyntäviä maahanmuuttajia. Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen selvitys ei anna vastausta. Se kuitenkin tiedetään, että Oulussa asui vuosien 2009-2010 vaihteessa kaiken kaikkiaan noin 3 100 ulkomaan kansalaista.
Suomen nykyisen hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp.) on lukuisista pyynnöistä huolimatta kieltäytynyt lähtemästä selvittämään maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia Suomen valtiolle. Astrid voisi nyt hieman ryhdistäytyä ja ottaa mallia esimerkiksi siitä, kuinka Oulun kaupungissa on kääritty hihat ja ryhdytty toimiin asian selvittämiseksi. Mikäli Astrid ei uskalla lähteä kustannuksia selvittämään, asiaa voidaan tietysti yrittää purkaa pieni pala kerrallaan. Ehdotankin, että aktiiviset valtuutetut omissa kunnissaan tekisivät valtuustoaloitteen, jossa pyytävät kunnalta selvitystä, kuinka paljon maahanmuutto aiheuttaa siellä kustannuksia.
KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera toteaa omassa laskelmassaan seuraavaa:
”On vaikea selvittää maahanmuuton välillisiä kustannuksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat terveydenhoito-, sosiaali- ja asumispalveluja, koulutus- ja kotoutuspalveluja, oikeusapua, vapaa-ajan urheilu- ja kulttuuripalveluja. Tuhannet suomalaiset elävät maahanmuuton kautta saaduista työpaikoista vastaanottokeskuksissa, oikeusaputoimistoissa, kotoutus- ja koulutushankkeissa. Nämä menot mielletään usein nollaksi, koska henkilöt muutoin ehkä olisivat työttöminä. Vastaanottokeskuksia perustaneet kunnat katsovat toiminnan voitolliseksi, kun se työllistää kuntalaisia ja kun valtio maksaa kaikki menot. Yhtä hyvin palkkakustannukset voitaisiin laskea yhteiskunnan menoiksi, jos ajatellaan että ne ovat poissa muista palveluista kuten vanhusten hoidosta ja lasten koulutuksesta.”
”Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin.”
Ja kun tähän lisätään vielä päälle Suomen kehitysapumenot eli lähes miljardi euroa niin.
Esitimme Nuivassa vaalimanifestissa, että Suomeen tulisi perustaa poliittisesti riippumaton taho selvittämään, mitä humanitaarinen maahanmuutto on tosiasiallisesti tullut maksamaan suomalaisille viimeisten 20 vuoden aikana. Kyseisen tahon tehtävänä olisi myös selvittää maahanmuuttoasioista vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen toimintaa samalta ajanjaksolta. Mikäli taustalta paljastuu taloudellisen edun tavoittelua, virka-aseman väärinkäyttöä, virkavelvollisuuksien rikkomista tahi lain kirjaimen tai hengen vastaisia kirjoittamattomia sääntöjä tai ohjeistuksia, asianosaiset henkilöt on saatettava oikeudelliseen vastuuseen.
Uutisointia: Oulu-lehti