Ohessa sanomalehti Kalevassa tänään (12.10.2011) julkaistu kolumnini:
Myytti maamme työvoimapulasta
Yle uutisoi 2.9.2011 pohjoispohjalaisten suhtautuvan kriittisesti ulkomaisen työvoiman tarpeeseen. Euroopan Komission Suomen-edustuston teettämään kyselyyn vastanneista yli 700 pohjoispohjalaisesta noin 65 prosenttia koki, ettei ulkomaiselle työvoimalle ole tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla.
Kuulostaakin hieman absurdilta puhua työvoimapulasta, kun samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaata ja erityisesti Oulun seutua vaivaa suuri nuorisotyöttömyys. Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensä yli 4 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Oulun seudulla noin 2 400 nuorelta puuttuu toisen asteen koulutus ja työpaikka. Oulussa luku on noin 400. Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2011-maaliskuussa 635 henkeä.
Ei ole järkevää houkutella ulkomailta lisää uutta työvoimaa ennen kuin nykyiset työttömät ovat työllistyneet. Lisäksi vaikuttaa siltä, että työttömien reservi voi kasvaa tulevaisuudessa vielä nykyistäkin suuremmaksi. Syynä tähän on muun muassa lisääntyvä teollistuminen ja automaatio, joka todennäköisesti johtaa työvoimatarpeen vähentymiseen.
Suomen nykyinen, humanitaarista maahanmuuttoa suosiva maahanmuuttopolitiikka ei ratkaise huoltosuhdeongelmaa. Suomeen saapuu jatkuvasti ulkomailta paljon kouluttamattomia ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. Kun huollettavien määrä kasvaa, Suomen jo valmiiksi heikko huoltosuhde heikkenee entisestään. Vuonna 2007 Suomessa 18-64 -vuotiaiden ulkomaalaisten työllisyysaste oli vain 52 prosenttia, kun suomalaisten vastaava luku oli hieman yli 70 prosenttia. Työttömien ulkomaalaisten karsimiseksi työttömyystuki ja toimeentulotuki olisi syytä rajata koskemaan vain Suomen kansalaisia.
Mikäli haluamme aidosti korjata huoltosuhdetta, nuoret on saatava nopeammin yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Työuria voitaisiin pidentää alkupäästä koulutusaikoja lyhentämällä. Jokainen lyhennetty opiskeluvuosi tuottaisi noin 50 000 uutta työntekijää, joiden joukossa olisi myös uusien työpaikkojen synnyttäjiä.
Kuinka sitten saamme jatkossa ihmiset paremmin mukaan työelämään? Ensinnäkin koulutus on saatava vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Tämän rinnalla Suomeen on luotava lisää uusia työpaikkoja yrittämisen kautta. Yrittämisestä on tehtävä Suomessa houkuttelevampaa muun muassa opettamalla kouluissa yritysoppia sekä kannustamalla yrittämiseen verotuksellisin keinoin. Suomessa ei ole niinkään pula työntekijöistä vaan työnantajista.
Suomalaisia on peloteltu työvoimapulalla useiden vuosikymmenten ajan, eikä sitä ole tullut vieläkään. Uhkakuvat Suomeen kohdistuvasta työvoimapulasta ovatkin olleet liioiteltuja. On myös täysin eri asia puhua tiettyjä yksittäisiä toimialoja vaivaavasta työvoimapulasta kuin työvoimapulasta kaikkia toimialoja koskevana ilmiönä.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu