Ei ole sinällään mikään uutinen, että varakkaat säätiöt tukevat massamaahanmuuttoa kolmansista maista länteen sekä rahoittavat maahanmuuton parissa työskenteleviä organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä myös meillä Euroopassa. Tunnetuin rahoittajista lienee paljon julkisuutta saanut pahamaineinen George Soros ja hänen Open Society Institute (OSI) ja Open Society Foundations -verkostonsa, jolla on maailmanlaajuisesti yli 30 haaraa. Suomessa Soros rahoittaa Migration Aidia ja Unkarin Helsinki-komiteaa.
Kyseisten säätiöiden varallisuus mitataan miljardeissa. Vastassamme on siis melkoinen mammonamammutti, joka voidaan pysäyttää lähinnä vain eurooppalaisten etuja puolustavien valtiojohtajien toimesta. Kuten Unkarin pääministeri Viktor Orbán totesi maaliskuun 15. päivänä pitämässään kansallispäivän puheessaan: ”Emme taistele pieniä ja väsyneitä oppositiopuolueita vastaan, vaan vastassa on suuri kansainvälisten verkostojen imperiumi.”
Tässä yhteydessä on paikallaan laajemminkin viitata Unkariin, jossa Sorosta ollaan toden teolla laittamassa aisoihin. Unkari on mm. edellyttämässä ulkomaalaista rahoitusta saavien järjestöjen rekisteröitymistä ”ulkomailta tuetuiksi organisaatioiksi”. Unkarissa on valmisteltu lainsäädännöllisiä toimia, joilla rajoitettaisiin erityisesti maahanmuuttajia auttavien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Maassa verotettaisiin maahanmuuton edistämiseen kohdennettua rahoitusta entistä kovemmin sekä edellytettäisiin kansalaisjärjestöiltä uudenlaista lupaa toimia. Lakipakettia kutsutaan ansiokkaasti nimellä ”Stop Soros”.
Sympatiani ovat tässä asiassa täysin Unkarin puolella. Ei ole hyväksyttävää, että jokin maan ulkopuolinen taho pyrkii vahvasti vaikuttamaan Unkarin politiikkaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ulkoa käsin hämärillä ja yhteiskuntaa vahingoittavalla toimilla.
Massamaahanmuuttoa edistävät säätiöt rahoittavat joko suoraan tai välikäsien kautta toimintaa, jolla edistetään länsimaihin kohdistuvaa haittamaahanmuuttoa. Ne rahoittavat tutkijoita, tutkimuksia, aikakauslehtiä, kirjoja sekä radio- ja tv-ohjelmia sekä opetus- ja kasvatushankkeita. Näin säätiöt edistävät monikultturismi-ideologian leviämistä ja muuttumista osaksi valtavirtamielipidettä tieteen, politiikan, talouden sekä kulttuurin aloilla. Säätiöt rahoittavat sen ideologiaa edistäviä asiantuntijaryhmiä, joita poliitikot kuulevat poliittisia ratkaisuja tehdessään ja lakeja säätäessään.
Tämä on ongelma, jonka edessä myös Suomi joutuu tulevaisuudessa tekemään päätöksiä. Hyväksymmekö tällaisen Suomen ulkopuolisten tahojen sekaantumisen maamme asioihin sekä niiden vaikuttamisen yhteiskuntaamme vai päätämmekö jatkossa Suomessa itse omista asioistamme ilman Soroksen kaltaisia monikulttuurisuuslobbareita.