Poimintoja maahanmuuttoviraston oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioita koskevista tilastoanalyyseista vuodelta 2009:
Suomesta haki vuonna 2009 turvapaikkaa 5 988 ihmistä, mikä on noin puolet enemmän kuin vuonna 2008. Eniten hakijoita oli Irakista, Somaliasta ja Bulgariasta. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 335 henkilölle (2008: 1 195), joista 32 prosenttia (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen joko turvapaikan tai oleskeluluvan perusteella. Oleskelulupaa hakeneiden määrä sen sijaan laski 9% ja heitä oli vuonna 2009 kaikkiaan 20 790. Perhesiteiden perusteella haettujen oleskelulupien määrä nousi 15%, kun työperäisten laski 42% vuodesta 2008. Oleskeluluvan sai 15 208 ihmistä eli 83% päätöksen saaneista hakijoista.
Toisin kuin vielä puolivuotistilastokatsauksessa ennustettiin bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden olevan kesään liittyvä ilmiö, jatkui bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen vuoden 2009 loppuun saakka vaihdellen loppuvuonna kuukausittain 36 – 221 hakijassa. Lisäksi huomattavaa näiden osalta oli myös, että usein turvapaikkahakemus oli jo 2.-6. hakemus Suomessa. Osa hakijoista lisäksi perui hakemuksensa muutaman viikon jälkeen ja halusi palata takaisin Bulgariaan.
Toiseksi suurimman hakijaryhmän, somalialaisten, määrä on pysynyt tasaisen korkeana. Somalian tilanne on jatkunut hyvin epävakaana eikä toivoa rauhoittumisesta ole näkyvissä, joten somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä voi pysyä jatkossakin korkeana. Tähän voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen suurehko somalialaisyhteisö.
Yleinen turvallisuustilanne Tshetsheniassa on rauhoittunut, mutta tshetsheenit kokevat ajoin vaikeuksia mm. asumisen järjestämisessä ja heillä on sosiaalisia ongelmia oleskelupaikoissaan. Kyse on harvemmin ihmisoikeusongelmista tai -loukkauksista.
Turvapaikanhakijoiden määrään Suomessa vaikuttaa lähtömaan tilanteen lisäksi useat muut tekijät kuten muita kohdemaita myönteisemmäksi koettu hakemusten ratkaisukäytäntö; erityisesti Pohjoismaiden lainsäädäntö ja päätöksentekokäytäntö, hyviksi mielletyt vastaanotto-olosuhteet (toimeentulotuki, ilmainen majoitus hakemuksen käsittelyn ajaksi, terveyspalvelut, ilmainen paluulento kotimaahan tai toiseen jäsenvaltioon, jos hakija saa käännyttämispäätöksen, työnteko-oikeus 3 kk hakemuksen jättämisen jälkeen), Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestönosan osuuden kasvu (siteet Suomeen) sekä ylipäätään pääsy Suomeen (matkareitti).
Muiden EU-valtioiden ja etenkin Pohjoismaiden lainsäädäntö ja päätöksentekokäytäntö sekä hakijalle annettavat etuudet ja tuet vaikuttavat osaltaan siihen, miten paljon Suomeen tulee turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoille annettavat etuudet vaihtelevat eri Euroopan maissa, mikä vaikuttaa hakijoiden haluun liikkua maasta toiseen. Selvää on, että Suomessa turvapaikanhakijoille maksettava toimeentulotuki on vetotekijä, joka houkuttelee perusteettomien turvapaikkahakemusten jättäjiä.
On oletettavaa, että irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä pysyy melko korkeana Suomessa. Syinä ovat luonnollisesti maiden turvallisuustilanteet, huolimatta Irakin hieman myönteisemmästä kehityksestä. Suomessa on lisäksi suurehkot irakilais- ja somalialaisyhteisöt.
Helmikuussa 2010 tulleen tiedon perusteella Ruotsissa on Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä lisääntynyt huomattavasti, mikä vaikuttanee myös Suomeen suuntautuvaan hakijamäärään. Lisäksi Ruotsissa tutkitaan parhaillaan turvallisuustilannetta mm. Kongossa, Angolassa, Sudanissa sekä Pohjois-Kaukasuksella. Tilanne saattaa näissä maissa olla kääntymässä huonompaan suuntaan, jolloin hakijamäärät kyseisistä maista lisääntynevät myös Suomessa.