Ohessa Rantalakeudessa 21.9.2021 julkaistu kolumnini:
Loppu vihervasemmistolaiselle velkapolitiikalle
Talousarvioesityksessä valtion vuoden 2022 budjetiksi hallitus jatkaa vihervasemmistolaista vastuutonta rahankäyttöä ja holtitonta velkaantumista. Samaan aikaan kaikki työllisyystoimet ja rakenneuudistukset ovat edelleen tekemättä. Hallitus lykkää uudistuksia ja sysää kaikki tarvittavat talous- ja työllisyystoimet seuraavan hallituksen harteille.
Suomen talous on ollut paranemaan päin. Tästä huolimatta hallitus ottaa velkaa lähes 7 miljardia euroa. Nousukauden aikana ei pitäisi tehdä alijäämäisiä budjetteja. Julkishallinto otti viime vuonna velkaa yli viisitoista miljardia euroa, ja bruttokansantuotetta kasvatettiin velkarahalla. Jotakin tilanteen kestämättömyydestä kertoo se, että bkt on ennusteiden mukaan vuonna 2022 samalla tasolla kuin vuonna 2017. Samaan aikaan valtion menot ovat kasvaneet 18 prosenttia ja valtion velka 23 prosenttia. Valitettavasti tulevat sukupolvet joutuvat hallituksen velkapolitiikan maksumiehiksi.
Hallitusohjelmassa työllisyysasteen nousu määriteltiin tulopohjan keskeisimmäksi elementiksi, jolla paikataan julkisen talouden vajetta. Hallitus on ollut kykenemätön tekemään tarvittavia työllisyystoimia, ja 75 prosentin työllisyysaste on kaukana. Hallituksen keinovalikoimassa ei myöskään ole säästöjä tai rakenteellisia uudistuksia, jotka parantaisivat julkisen talouden tilaa.
Tällä hetkellä jokaista julkisen sektorin työntekijää kohden Suomessa on enää jäljellä vain 2,7 yksityisen sektorin työntekijää. Suhdeluvun pitäisi olla lähempänä viittä. Yksityisen sektorin palveluksessa on vain vajaa kaksi miljoonaa työtä tekevää nettoveronmaksajaa.
Velkaantumista voidaan jarruttaa kasvavien yritysten avulla. Hallituksen tulisi tukea yrityksiä laskemalla yhteisöveroa ja pienentämällä palkan sivukuluja. Siten yrityksiin kertyisi liiketoiminnassa tarvittavaa käyttöpääomaa, jolla ne pystyisivät rahoittamaan kasvuaan. Ilman voitollisesti kasvavia yrityksiä ei maahan synny verokertymää kasvattavia uusia yksityisiä työpaikkoja. Lisäksi tarvitaan tuottavuutta parantavia toimia, kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennyksiä yrityksille.
Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Hallitusta ei kiinnosta suomalaisten työllistäminen, vaan se tavoittelee maahan halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. Kuitenkin esimerkiksi hoitajapula olisi ratkaistavissa kotimaisella työvoimalla, kunhan työoloihin ja työssä jaksamiseen panostettaisiin.
Työllistymistä tulisi helpottaa työn verotusta keventämällä. Kun käteen jäävät tulot kasvavat ja ostovoima vahvistuu, myös kannustimet vastaanottaa työtä matalammillakin palkkatasoilla paranevat.
Hallitusta tuntuu kiinnostavan vain ilmasto ja pakolaiset. Vihreään siirtymään ollaan satsaamassa rahaa satoja miljoonia. Lisäksi hallitus arvioi ensi vuonna, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa, jonka jälkeen se päättää uusista toimista. Jos päästöt eivät vähene toivottua tahtia, hallitus tulee tekemään päätöksiä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksista jo ensi keväänä. Hallitus saattaa ensi vuonna päättää myös liikenteen polttoaineiden päästökaupan aloittamisesta. Silloin kaupan olevan fossiilisen polttoaineen määrä pienenisi, mikä nostaisi polttoaineiden kuluttajahintoja.
Hallituksen politiikan seurauksena kansalaisen tuloista jää yhä vähemmän käteen. On pyrittävä siihen, että useampi suomalainen tulee toimeen omalla työllään.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu