Jätin tänään (7.2.2013) hallituksen vastattavaksi seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen koskien laittomien lakkojen ehkäisemistä ja Suomen työmarkkinoiden vakauden turvaamista:
Laittomien lakkojen ehkäiseminen Suomen työmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi
Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on varsin lakkoherkkä maa. Tämä juontaa juurensa muun muassa palkansaajien korkeasta järjestäytymisasteesta. Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomessa menetettiin työtaisteluissa vuosien 2000–2008 aikana peräti kuudenneksi eniten työpäiviä suhteutettuna palkansaajien määrään.
Vuonna 2011 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyrityksille aiheutui työtaisteluista yli 127 000 menetettyä työpäivää. Tässä on kuitenkin laskua työtaistelujen ennätysvuosiin, kuten vuoden 1995 sairaanhoitajien lakkoon, jossa menetettiin yli 600 000 työpäivää.
2000-luvun tähän asti suurin työtaistelu oli vuoden 2005 paperiteollisuuden lakko, joka vaihtui myöhemmin työsuluksi. Tämän työtaistelun seurauksena menetettiin yli 500 000 työpäivää, ja metsäteollisuuden arvion mukaan noin 4 300 ihmistä jäi työttömäksi. Suomalaisen paperiteollisuuden toimintaedellytyksille kyseinen työtaistelu aiheutti peruuttamattomia vaurioita. Monet talousasiantuntijat ovatkin ennustaneet huomattavan osan metsäklusterista jo pysyvästi hävinneen maastamme.
Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomen ulkomaankaupan logistiikka on lähes täysin riippuvainen merirahtiliikenteen toimivuudesta. Rahdin purkamisesta ja lastaamisesta vastuussa olevat ahtaajat ovat olennainen osan tätä ketjua. Vuonna 2010 Suomen vienti koki yllättävän äkkipysähdyksen ahtaajien lakon seurauksena. Pellervon taloustutkimus on arvioinut pelkästään tästä lakosta aiheutuneen kansantaloudelle 200–300 miljoonan euron kokonaistappiot. Ahtaajien lakko aiheutti ulkomaisissa kauppakumppanimaissamme suurta huolestuneisuutta Suomen kyvystä vastata luotettavasti tavarakuljetuksista.
Vuoden 2012 alussa julkaistujen työtaistelutilastojen mukaan EK:n jäsenyrityksissä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 187 työtaistelua. Toimeenpannuista 141 lakosta 126 eli lähes 90 prosenttia oli laittomia lakkoja. Vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana EK:n työtaistelutilastoihin oli kirjattu yhteensä 40 työtaistelua. Toimeenpannuista lakoista 34 oli laittomia. Esimerkiksi Ruotsissa ei järjestetty vuonna 2011 lainkaan laittomia lakkoja. Ruotsi saakin vakaammista työmarkkinoista selvää kilpailuetua. Myös Saksassa työtaisteluja järjestetään selvästi vähemmän kuin Suomessa.
Työtaistelut aiheuttavat yrityksille muun muassa menetettyjä kauppoja ja tilauksia, ylimääräisiä työnjärjestelyjä sekä tulonmenetyksiä. Lisäksi työtaistelut aiheuttavat vahinkoja yritysten yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tämä kaikki heijastuu erilaisten tulonmenetysten muodossa koko yhteiskuntaan, joka on jo muutenkin ahtaalla globaalin talouskriisin puristuksissa. Laittomista lakoista eroon pääseminen parantaisi suomalaisen talousympäristön ennustettavuutta, joka voi olla tulevaisuudessa Suomelle merkittävä kilpailuvaltti.
Suomessa on luotu työmarkkinaosapuolten kesken yhteiset pelisäännöt, joita tulee noudattaa. Valitettavasti kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita toimiaan sovittujen normien mukaan. Laittomista lakoista langetettavien sanktioiden alhainen taso on tehnyt niistä liian houkuttelevan painostuskeinon ammattijärjestöille.
Työtuomioistuimen laittomista työtaisteluista tekemien ratkaisujen ohjausvaikutuksen voidaankin tulkita olevan lähes merkityksetön. Lainvastaisista lakoista langetetut sakkorangaistukset ovat usein suhteellisen pieniä, eivätkä ne ota huomioon työnantajaosapuolelle koituneita taloudellisia menetyksiä riittävällä tavalla. Työtuomioistuimen määräämien sakkojen taso olisikin syytä ottaa uudelleentarkastelun kohteeksi. Sakkorangaistuksia tulisi koventaa huomattavasti erityisesti silloin, kun laittomasta lakosta joutuu kärsimään joku muu taho kuin lakon varsinainen osapuoli.
Suomen työrauhasäännökset olisi päivitettävä vastaamaan tämän aikakauden taloudellisia olosuhteita. Varsinkin tuki- ja myötätuntotyötaistelujen käyttöä tulisi tehdä kannattamattomaksi. Työnseisauksia ei saisi myöskään järjestää ilman lain vaatimaa ennakkoilmoitusta. Laittomat lakot ja sopimusten rikkominen eivät kuulu modernin yhteiskunnan toimintaan, sillä ne murentavat vakavalla tavalla eri taloustoimijoiden välistä luottamusta. Laittomien lakkojen sanktiojärjestelmän tulisi pyrkiä lainvastaisuuksien tehokkaaseen ehkäisemiseen. Tällöin harkittavaksi voisi tulla lakkoilijaosapuolelle koituva vahingonkorvausvelvollisuus, joka määräytyisi laittoman työtaistelun yritykselle aiheuttaman reaalisen taloudellisen tappion perusteella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen työmarkkinoiden työrauhasäännösten uudistamiseksi, jotta laittomien lakkojen esiintyvyys vähenisi sekä maamme kansantalouden vakaus ja ennustettavuus tulisi turvatuksi?
Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2013
Olli Immonen /ps.