Jätin tänään (28.3.2012) eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koskien kerjäämisen kriminalisointia Suomessa:
Kerjäämisen kriminalisoiminen Suomessa
Viimeaikaisten uutisten mukaan ulkomailta Suomeen tulleiden kerjäläisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyen ajan sisällä. Kerjäläisistä suurin osa koostuu Bulgarian ja Romanian romanivähemmistöön kuuluvista henkilöistä. Poliisin tietoon on tullut viime vuosien aikana lukuisia erilaisia rikoksia, joiden tekijöinä ovat olleet kyseisistä maista tulleet kerjäläiset. Kerjääminen on organisoitua toimintaa ja siihen liittyy olennaisesti ihmissalakuljetuksia, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muuta järjestäytynyttä rikollisuutta.
Suomi ei monista muista EU-maista poiketen päättänyt Romanian ja Bulgarian tullessa EU-jäseniksi käyttää hyväkseen niin sanottuja turvalausekkeita, joilla olisi voitu rajoittaa Romanian ja Bulgarian kansalaisten pääsyä Suomeen. Tämä on aiheuttanut sen, että Suomesta on tullut houkutteleva kohde kyseisistä maista tuleville kerjäläisille, sillä heillä on ollut vapaampi pääsy Suomeen kuin muihin EU-maihin.
Edellisen sisäministerin, Anne Holmlundin, mukaan (KK 345/2010 vp) kerjääminen ei kuulu suomalaiseen elämänmuotoon ja sen lieveilmiöistä on runsaasti huonoja esimerkkejä muualta maailmasta. Kerjäämisen yleistyminen ja muuttuminen hyökkäävämmäksi ei ole myöskään edistänyt kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Sisäministeriössä käynnistettiin viime vaalikaudella selvitystyö järjestyslain muuttamiseksi siten, että kerjääminen kiellettäisiin. Valitettavasti järjestyslakia ei ole saatu edelleenkään muutettua tältä osin. EU:n oikeuskomissaari Viviane Redingin taannoisen lausunnon mukaan jokaisella EU-maalla on oikeus karkottaa rikoksia tehneet henkilöt maastaan. Suomella olisi siis kerjäämisen kriminalisoinnin myötä oikeus karkottaa maasta kerjäämiseen syyllistyneet ulkomaalaiset – myös muiden EU-maiden kansalaiset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kerjääminen saadaan kriminalisoitua Suomessa?
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012
Olli Immonen /ps.
Sain 20.4.2012 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:
Sisäasiainministeriö asetti 21.5.2010 työryhmän selvittämään kerjäämisen kieltämistä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdolliset järjestyslakia (612/2003) koskevat lainsäädännölliset muutostarpeet. Loppuraportissaan työryhmä esitti toimenpidekokonaisuutta, jonka päätavoite oli organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön torjunta. Konkreettisina esityksinä työryhmä esitti muun muassa, että kerjääminen julkisella paikalla itseään elättääkseen tulee kieltää järjestyslailla. Lisäksi työryhmä esitti oikeusministeriölle, että rikoslain 17 lukuun lisätään erityinen sääntely, jolla kiellettäisiin kerjäämisen organisointi. Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 330/2010 vp) tammikuussa 2011 järjestyslain muuttamiseksi. Lakiesitys raukesi, koska sitä ei ehditty käsittelemään eduskunnassa.
Unionin kansalaisen liikkumisvapautta voidaan vapaan liikkuvuuden direktiivin nojalla rajoittaa yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella. Maahantulon estämisen tai maasta poistamisen tulee perustua yksinomaan yksilön omaan käyttäytymiseen, jonka on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisesti määritellä yleistä järjestystä koskevaa poikkeusta koskemaan esimerkiksi kerjäämistä.
Nykyisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaan puututaan aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen järjestyksenvalvontaa ja lainsäädäntöä kehittämällä. Poliisi puuttuu yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan kerjäämiseen osana normaalia poliisitoimintaa. Hallitusohjelma sisältää tavoitteen, jonka mukaan lainsäädäntöä kehitetään ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi. Tässä yhteydessä varmistetaan keinot torjua kerjäämisen organisointia.
Poliisin tekemien havaintojen perusteella yleisellä paikalla tapahtuva kerjääminen on hyvin organisoitua. Havaintoja tukee osaltaan Romanian tuomioistuimessa käsitelty järjestäytynyttä rikollisryhmää koskeva laaja asiakokonaisuus, johon liittyi muun muassa ihmiskauppaa, kerjäämistoiminnan organisointia ja pakottamista. Oikeudessa käsitellyt rikokset tapahtuivat Suomessa vuosina 2005-2009. Jotta poliisi pystyisi puuttumaan organisoituun kerjäämiseen ja suorittamaan mahdollisen esitutkinnan, tulisi tämän olla kriminalisoitu rikoslaissa.
Ihmiskauppaa koskeva sääntely sisältyy rikoslain 25 luvun 3 §:ään. Kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnin arvioiminen rikoslaissa kuuluu oikeusministeriön valmisteluvastuulle. Oikeusministeriön ihmiskauppalainsäädäntöä käsittelevä työryhmä arvioi mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita myös kerjäämisen organisoinnin osalta
Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2012
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen