Jätin tänään (9.2.2012) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien ACTA-sopimuksen ratifiointia Suomessa:

ACTA-sopimuksen ratifiointi Suomessa

ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) on väärentämisen vastainen sopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kansainvälinen teollis- ja tekijänoikeuksien valvonta ja suojelu. Se sisältää keinoja esimerkiksi tuoteväärennöksiä ja internet-piratismia vastaan. Sopimuksen on allekirjoittanut vuoden 2012 tammikuun lopulla yhteensä 22 Euroopan unionin jäsenvaltiota Suomi mukaan luettuna. Aikaisemmin sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Japani.

Euroopan parlamentti sekä lukuisat kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan ACTA-neuvottelujen vähäisestä avoimuudesta. Euroopan parlamentin mukaan neuvottelujen avoimuuden puute on ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen hengen ja kirjaimen kanssa. Kansalaisille on annettu tietoa sopimuksen neuvotteluista ja sisällöstä vasta nyt, vaikka Euroopan komissio on neuvotellut siitä jo vuosia.

Euroopan parlamentti on kritisoinut ACTAa jo 10. maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa. Se on kehottanut tuolloin sopimusta valmistelevaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon perusoikeudet ja tietosuojan. Euroopan parlamentin mukaan sopimuksessa ei saisi myöskään sallia niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä, joiden seurauksena sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen rikottaisiin.

Vaikka ACTA on kauppasopimus, se sisältää myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Näin ollen sen voidaan katsoa olevan ennemminkin jäsenmaiden yhteinen tekijänoikeuslaki kuin kauppasopimus. Lisäksi sopimuksen voimaantulo voi johtaa eri maiden tekijänoikeuslainsäädännöissä muutoksiin, jotka uhkaavat perusoikeuksien toteutumista, kuten esimerkiksi sananvapautta. Toisaalta on myös todettu, että sopimus kaventaa kansallista itsemääräämisoikeutta sekä tekee käytännössä muutosten tekemisen maiden omiin tekijänoikeuslainsäädäntöihin mahdottomaksi.

Vaikka Suomi on jo allekirjoittanut ACTA-sopimuksen, sitä ei voida toimeenpanna, ennen kuin se on hyväksytty eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen ACTA-sopimuksen sisällöstä ja sen toimeenpanon aiheuttamista erilaisista ongelmista, kuten esimerkiksi perusoikeuksien loukkauksista ja entä aikooko hallitus antaa tukensa sopimuksen ratifioinnille?

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2012
Olli Immonen /ps.

 

Sain 29.2.2012 kysymykseeni ministeriltä seuraavan vastauksen:

Väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansainvälistä täytäntöönpanoa. Sopimus ei sisällä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, esimerkiksi suoja-aikaa tai suojan tasoa, koskevia määräyksiä.

Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Neuvotteluja sopimuksesta käytiin kahden ja puolen vuoden ajan, kesäkuusta 2008 marraskuuhun 2010. Eduskunnalle annettiin tietoa sopimusneuvotteluista perustuslain 97 §:n mukaisesti vuonna 2007 ennen neuvottelujen käynnistämistä, tämän jälkeen perustuslain 96 §:n mukaisesti neuvottelujen aikana useaan otteeseen neuvottelukantojen muodostamiseksi kulloinkin esillä oleviin kysymyksiin sekä vuonna 2011 sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevista päätöksistä (U 69/2008 vp ja E 104/2007 vp).

Eduskunnalle 7.7.2011 toimitetussa U-jatkokirjeessä valtioneuvosto ilmaisi kannattavansa sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä. Lisäksi valtioneuvosto totesi hyväksyvänsä komission ehdotuksen päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta siltä osin kuin kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä. Suuren valiokunnan 21.9.2011 hyväksymän kannan mukaisesti eduskunta yhtyi edellä mainittuun valtioneuvoston kantaan. Koska sopimus sisältää sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, myös jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus EU:n ohella.

Sitoutuessaan valtiosopimukseen Euroopan unionin ja tässä tapauksessa myös sen jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että unionissa ja jäsenvaltioissa toteutetaan sopimuksen mukaiset toimet ja tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, mikäli nykyinen lainsäädäntö ei olisi sopimuksen mukainen. EU:ssa on katsottu, ettei väärentämisen vastainen kauppasopimus aiheuta muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Valtioneuvosto katsoo, ettei sopimus myöskään aiheuta merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tämä oli myös Suomen tavoite neuvotteluissa. Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu.

Sopimus ei edellytä uusien velvoitteiden asettamista internet-palvelujen tarjoajille eikä esimerkiksi sitä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) sulkisivat käyttäjien internet-yhteydet tai rajoittaisivat niitä loukkaustapauksissa. Näin ollen sopimus ei edellytä sen osapuolia ottamaan käyttöön niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä. Jotta hälvennettäisiin niitä epäilyksiä, jotka ovat koskeneet sopimuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin, EU:n komissio on 22.2.2012 päättänyt pyytää EU:n tuomioistuinta arvioimaan, onko sopimus unionin oikeudessa turvattujen perusoikeuksien ja -vapauksien mukainen.

Suomessa informoitiin eri kansalaisjärjestöjä neuvottelujen tilanteesta julkisuuslainsäädännön asettamissa rajoissa. Kansalliset lausuntokierrokset sopimusneuvotteluista järjestettiin huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2010 sekä sopimuksen allekirjoittamisesta huhti-toukokuussa 2011. Lisäksi syyskuussa 2008 ja toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriö piti yleisölle avoimen ACTA-sopimusta käsittelevän seminaarin.

Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Yksittäisten neuvotteluasiakirjojen luovuttaminen julkisuuteen ei ollut kuitenkaan mahdollista neuvottelujen ollessa kesken, sillä tämä olisi voinut vaikeuttaa EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaa haittaa kansainvälisille suhteille. Maaliskuussa 2010 EU:ssa päätettiin pyrkiä lisäämään neuvottelujen avoimuutta. Neuvottelukumppanien kanssa päästiin tämän jälkeen yhteisymmärrykseen sopimustekstin julkistamisesta, ja sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken. Sopimus julkistettiin vielä kertaalleen luonnoksena lokakuun alussa 2010 ja lopullinen sopimusteksti joulukuussa 2010 oikeudellisen tarkistuksen jälkeen.

Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei estettä väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen hyväksymiselle Suomessa ole.

Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb