Jätin tänään (8.6.2022) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Maahanmuuttajataustaisesta katujengirikollisuudesta
Suomi näyttää seuraavan Ruotsin katastrofaalista kehitystä, jossa katu- ja jengiväkivalta lisääntyvät yhteiskunnassa. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu maan viranomaisten arvioiden mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ruotsalaiset tiedotusvälineet uutisoivat jatkuvasti jengirikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta.
Katujengirikollisuuden syyt Suomessa ovat seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, vaikka kotouttamiseen on käytetty miljardeja euroja veronmaksajien rahaa.
Julkisuudessa on ollut paljon uutisia katujengeistä, jotka piinaavat etenkin pääkaupunkiseutua. Jengit koostuvat pääasiassa nuorista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Vuoden 2020 syksyllä tiedotusvälineet uutisoivat, että useat viranomaiset ovat hyvin huolestuneita 100—150 pääkaupunkiseudulla liikkuvasta nuoresta ja nuorten taipumuksesta ratkoa ongelmia väkivallalla. Valtaosa kyseisestä nuorten joukosta koostui ulkomaalaistaustaisista nuorista. Suurimmalla osalla oli juuria Lähi-idässä, osa oli somalitaustaisten nuorten ryhmiä. Aseman lapset -järjestöstä kommentoitiin tuolloin, ettei Helsingin kaduilla, esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa, ollut kaikille nuorille turvallista oleskella myöhään illalla. Helsingin rikoskomisario totesi tiedotusvälineissä, että kehityssuunta on sama kuin Ruotsissa, vaikka vaikeudet Ruotsissa ovat toistaiseksi moninaisempia kuin Suomessa (Helsingin Sanomat, 10.11.2020).
Itä-Uudenmaan poliisista kommentoitiin Twitterissä viime vuoden lopulla, että pääkaupunkiseudulla toimii nuorisoporukoita, jotka ovat muun muassa ryöstelleet, ampuneet ja yrittäneet tappaa sekä puukottaneet ja myyneet huumeita. Nuorisoporukat pitävät itse itseään katujengeinä. Itä-Uudenmaan poliisin mukaan kyseessä ovat katujengit (Twitter, 3.12.2021).
Kurdimafiaa koskeneen rikosjutun tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikomisario on kirjoittanut aiheesta blogissaan. Hänen mukaansa jengien olemassaolo ei yllättänyt, mutta ilmiön laajuus kokonaisuutena tuli esille nyt ensimmäistä kertaa. Hänen mielestään ongelmat on tiedostettava ja pyrittävä löytämään niiden ratkaisemiseen toimivia keinoja. Hänen näkemyksensä mukaan toimiin on ryhdyttävä nyt, kun se on vielä mahdollista (Helsingin rikostutkinnan blogi, 31.5.2022).
Kesäkuun alussa eduskunnan suullisella kyselytunnilla sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr) kysyttiin, milloin hallitus tunnustaa ongelman ja kiristää tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden, estämiseksi. Valitettavasti sisäministeri Mikkonen ei ottanut tuolloin vastauksessaan sanallakaan kantaa kyseisen ongelman juurisyyhyn eli epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka hän myönsi katujengien olemassaolon.
Maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen yhteydessä on tärkeää, että vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat karkotetaan Suomesta nykyistä matalammalla kynnyksellä. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista.
Eduskunta vaati jo joulukuussa vuonna 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ministeri Mikkosen kyselytunnilla antamien vastausten perusteella voidaan päätellä, ettei näin ole toimittu, koska ministeri totesi, että maasta poistaminen on kyseisten henkilöiden kohdalla vain ”mahdollista”. Nykyisen ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ”voidaan” karkottaa maasta. Kuitenkin karkottamisen tulisi olla lähtökohtaisesti ehdoton toimenpide rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten kohdalla.
Hallitus ei ole myöskään ottanut käyttöön mitään EU:n sallimia keinoja, joilla haitallisen maahanmuuton aiheuttamaa rikollisuutta voitaisiin ehkäistä. EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätä mahdollisuutta. EU-direktiivi mahdollistaa myös säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien henkilöiden kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset poistettua ja lisättyä kansalaisten turvallisuutta.
Katujengirikollisuudesta on tehtävä myös poikkeuksetta koventamisperuste. Esimerkiksi Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. Lisäksi Suomen kansalaisuuslakia tulisi muuttaa niin, että vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen ei voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus olisi myös pystyttävä perumaan tilanteessa, jossa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen syyllistyy vakaviin tai toistuviin rikoksiin.
Helsingin käräjäoikeudessa maahanmuuttajajengin johtohahmoille annettiin hiljattain pitkät vankeustuomiot vakavista rikoksista. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia. Tuomioita kovensi se, että rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Samalla oikeuden päätöstä voidaan tulkita niin, että on tullut osoitetuksi, että Suomessa on järjestäytyneitä katujengejä.
Suomeen suuntautuvasta haitallisesta maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat, kuten turvattomuus, katuväkivalta, jengiytyminen, asuinalueiden eriytyminen, taloudellinen rasite ja kulttuuriset ongelmat, tulevat jatkumaan ja pahenemaan niin kauan kuin Suomessa ei puututa ongelman todelliseen juurisyyhyn eli maahanmuuton liian suureen määrään kolmansista maista. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttoon liittyvien ongelmien on annettu kärjistyä jo siihen pisteeseen, että niitä on mahdotonta enää korjata. Ruotsissa on jo satoja lähiöitä, joiden väestörakenne on muuttunut rajusti. Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa ja muissa isommissa kaupungeissa on monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa levottomuudet ja väkivalta ovat arkipäivää. Suomi ei saa toistaa Ruotsin kohtalokasta virhettä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus kiristää maahanmuuttolakeja tuntuvasti, jotta maahanmuuton ongelmat, kuten jatkuvasti paheneva katujengirikollisuus, saadaan estettyä, ja uskooko hallitus edelleen, että Suomen omien ja muiden maiden kokemusten valossa nyt nähtävät ilmiöt ja ongelmat ovat tilapäisiä ja että ne eivät pahene entisestään, kun maahantulijoiden määrä kasvaa?
Helsingissä 8.6.2022
Olli Immonen /ps