Jätin tänään (25.9.2019) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamasta seksuaalirikosten määrän kasvusta
Suomessa kirjattiin viime vuonna 3856 seksuaalirikosilmoitusta. Vuoteen 2017 verrattuna ilmoituksia oli yli 500 enemmän. Erityisesti ilmoitukset lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista kasvoivat tilastojen mukaan viime vuonna selvästi. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin 1188, kun vuonna 2018 niitä tehtiin jo peräti 1410.
Esimerkiksi Oulun seudulla tilanne seksuaalirikosten määrän kasvun suhteen on hälyttävä. Oulun poliisi julkaisi viime heinäkuussa rikostilastot tammi-kesäkuulta 2019. Seksuaalirikoksia tuli Oulun poliisilaitoksen tietoon 205 kappaletta, kun edellisvuonna määrä oli vastaavana aikana 111. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 42 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. Oulun kaupungin alueella seksuaalirikosten määrän kasvu oli peräti yli sata prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa oli Oulun poliisilaitoksen alueella kuluvana vuonna noin 40 prosenttia. Helsingissä ulkomaalaisten osuus kaikissa seksuaalirikoksissa oli 38,2 prosenttia ja raiskauksesta epäillyistä 53,8 prosenttia. Pääkaupungissa tapahtui 682 seksuaalirikosta vuonna 2018. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 47,94 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset henkilöt, erityisesti irakilaiset ja afgaanit, ovat tilastojen mukaan yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Koko maassa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli 25,3 prosenttia, joten joka neljäs seksuaalirikos oli ulkomaalaisen tekemä. Osuus on suuri, kun otetaan huomioon, että ulkomaan kansalaisia on Suomessa noin 5 prosenttia väestöstä. Tilastoissa ”ulkomaalaiseksi” ei enää lueta sellaista ulkomaalaista henkilöä, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. Tilastoinnin ulkopuolelle siis jäävät Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ja maahanmuuttajille uudessa kotimaassa syntyneet lapset.
Poliisiammattikorkeakoulun raportissa vuodelta 2016 poliisin tietoon tulleesta turvapaikanhakijoihin liittyvästä rikollisuudesta todetaan, että seksuaalirikosepäilyjen uhreista 90 prosenttia oli naisia. Alaikäisten osuus korostui. Uhreista peräti 46 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Muista rikoksista poiketen suo¬malaisten osuus seksuaalirikosepäilyjen uhreissa oli selvästi korkeampi. Lähes neljä viidestä uhrista oli suomalainen. Seksuaalirikoksis¬ta epäillyt edustivat yhdeksää eri kansalaisuutta. Irakilaisten, afganistanilaisten ja marokkolaisten osuus oli hieman suurempi kaikkiin turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikoksista epäiltyihin verrattuna.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan, nykyään Krimonologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimo, tutkimuksen (Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä, Optula 2014) mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa epäiltynä 28 prosentissa raiskausrikoksista. Optulan tutkimuksen mukaan kärjessä ovat Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat maahanmuuttajat, joiden raiskausrikollisuuden taso on 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Seksuaalirikollisuuden kasvu on seurausta hallitsemattomasta maahanmuutosta. Se on selvästi nähtävissä ulkomaalaisten yliedustuksena väkivalta- ja seksuaalirikostilastoissa. Asiantuntijoiden mukaan ulkomaalaisten yliedustus seksuaalirikoksissa johtuu muun muassa kulttuurieroista. Islamilaisessa kulttuurissa naisten oikeuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei suhtauduta samalla tavalla kuin länsimaisessa kulttuurissa. Eurooppalaiset maat eivät ole välttyneet maahanmuuton ikäviltä seurauksilta, joista yksi on seksuaalirikollisuuden kasvu ja meille aiemmin vieras ilmiö kuten grooming, joka on nyt myös rantautunut Suomeen. Grooming on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.
Seksuaalirikosten määrän kasvu on äärimmäisen huolestuttava ilmiö. Poliitikoilta vaaditaan vaikuttavia toimia ongelmaan puuttumiseksi – kyse on ensisijaisesti poliittisesta tahtotilasta.
Lisääntyneen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan tulee suunnata riittävästi resursseja. Tämän lisäksi tarvitaan seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten tiukentamista. Seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden alarajoja on nostettava. Ylärajoja nostamalla ei saada haluttua vaikutusta, koska oikeusasteet antavat yleensä lähempänä alarajoja olevia rangaistuksia.
Kaikkein vaikuttavin keino seksuaalirikosten torjuntaan on kiistämättä kolmansista maista tulevan maahanmuuton estäminen. Tarvitsemme Suomeen vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomessa on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskriteereihin. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettava, ja maastamme on tehtävä vähiten houkuttelevin Pohjoismaa turvapaikanhakijoiden silmissä. Kaikki maahanmuuton vetovoimatekijät on karsittava. On myös huolestuttavaa, että vaikka turvapaikanhakija syyllistyy vakaviin rikoksiin Suomeen tultuaan, se ei nykyisen lainsäädännön mukaan estä turvapaikan saamista. Lukuisat turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset olisivat olleet vältettävissä pysäyttämällä vuoden 2015 syksyllä turvapaikanhakijat rajalle sekä järkeistämällä pikisesti Suomen maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö.
Lisäksi oikeasti hädänalaisia ihmisiä on autettava ensisijaisesti lähtömaissa ja lähtömaiden lähialueilla. Kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja maassa laittomasti olevat henkilöt tulee ottaa säilöön ja karkottaa Suomesta. Myös rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisia on tehostettava nykyisestä, muun muassa saattamalla palautussopimukset kuntoon kolmansien maiden kanssa. Maahanmuuttajia ei saa jättää poistamatta maasta esimerkiksi perhesyiden nojalla. Lisäksi Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava, ja jatkossa Suomen kansalaisuus on peruutettava vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneiltä ulkomaalaisilta henkilöiltä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä seksuaalirikollisuuden torjumiseksi sekä aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kasvaneen ulkomaalaisperäisen seksuaalirikollisuuden torjumiseksi?
Helsingissä 25.9.2019
Olli Immonen (ps)