Jos kansalla ei ole elinvoimaista kansallista identiteettiä, silloin kansalla ei ole myöskään itsesuojeluvaistoa eikä yhteisöhenkeä. Kansallisen identiteetin hämärtyminen johtaa juurettomuuteen. Tiedämme, miten käy puulle, jonka juuret ovat vaurioituneet; se lahoaa ja kaatuu.
Jätin tänään (8.2.2019) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Kansallisen identiteetin vahvistamisesta koulutusjärjestelmässä
Suomalaiskansallisen identiteetin merkityksen sisäistämistä on vastuuttomasti murennettu Suomen koulutusjärjestelmässä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen. Erityisesti historianopetuksen yhteydessä olisi luontevaa huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät suomalaiskansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti muun muassa vahvistaa kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on erittäin tärkeää yhteiskunnan yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden kannalta.
Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.
Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuutta, monikulttuurisuuden vaalimista ja globalisaatiokehitystä. Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa. Yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
Maailman globalisoituessa on myös entistä tärkeämpää pitää huolta suomalaiskansallisen identiteetin ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta. Suomalaisuuden säilyttämiseksi suomalaisuutta täytyy vaalia ja suojella. Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin ja suomalaisen kulttuurin vahvistaminen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.
Kyseiset perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyvät virheet ja puutteet on perusteltua korjata, eikä samaa virhettä saa toistaa esimerkiksi edessä olevan lukiokoulutusuudistuksen yhteydessä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaiskansallisen identiteetin vahvistamiseksi koko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?
Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2019
Olli Immonen /ps.