Ohessa sanomalehti Kalevassa 14.3.2018 julkaistu kansanedustajan kolumnini:
Kansallinen etu vaatii tekoja
Eduskunnassa on käsitelty uutta tiedustelulainsäädäntöä. On tärkeää, että lakia uudistettaessa suomalaisten yksityisyydensuoja huomioidaan, jotta kansalaisten luottamus viranomaisiin säilyy myös jatkossa.
Suomen on tärkeä vastata nykyajan turvallisuusuhkiin, kuten terrorismiin ja kansainväliseen rikollisuuteen. Tiedustelu ei yksin riitä suojelemaan suomalaisia näiltä ilmiöiltä. Terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta voidaan parhaiten ehkäistä tiukalla maahanmuuttopolitiikalla ja kotouttamispolitiikalla, joka pyrkii islamilaisten varjoyhteiskuntien torjuntaan.
Suomella on pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka perheenyhdistämisten, oleskelulupien ja rajakäytäntöjen suhteen. Kun koko Eurooppa kiristää kilpaa maahanmuuttokäytäntöjään, katselee Sipilän hallitus toimettomana vierestä, kun Suomen rajat vuotavat kuin seula.
Maamme vetovoimaisuus näkyy muun muassa siinä, että Suomella on jäänyt ainoana pohjoismaana turvapaikkahakemusten määrä vuositasolla korkeammaksi kuin ajalla ennen pakolaiskriisiä. Väestöllisesti Suomen kokoisiin Tanskaan ja Norjaan jätettiin kumpaankin viime vuonna 3 500 turvapaikkahakemusta, kun Suomeen jätettiin 5 000 hakemusta. Myös Ruotsissa turvapaikanhakijamäärät ovat laskeneet alimmilleen sitten 2000-luvun alun.
Maahanmuuttokysymyksen rinnalla keskustelua herättää EU-eliitin suunnitelmat euroalueen federalisoimisesta. Saksan uusi hallitus on sitoutunut EU-jäsenmaksuosuutensa kasvattamiseen, on avoin euroalueen omalle budjetille ja haluaisi siirtää Euroopan vakausmekanismin (EVM) oikeusperustan unionilainsäädännön alle.
Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat jo ilmoittaneet, ettei heille käy EU:n budjetin kasvattaminen. Yllätyksettömästi Suomi menee taas Saksan vanavedessä ja on valmis piikin avaamiselle Brysselin törsäilyä varten.
Jos Euroopan komission ja Macron-Merkel-tandemin kaavailut yhteisvastuun ja liittovaltioelementtien lisäämisestä euroalueella menevät läpi, saa Suomi heittää hyvästit viimeisillekin itsenäisyyden rippeille.
Suomen kansan strateginen etu keskipitkällä aikavälillä ei ole olla osana EU-kolhoosia. Maassamme olisikin valmistauduttava EU:sta ja euroalueesta eroamiseen.
Suomen on puolustettava kansansuvereniteettiaan, eikä meidän tule hyväksyä EU-eliitin suunnitelmia euroalueen integraation syventämisestä tai Eurooppaan saapuvien taloudellisten siirtolaisten pakkojaosta jäsenmaiden kesken.
Suomen on itsenäisyytensä puolustamiseksi syytä pyrkiä liittoutumaan EU:ssa muiden terveellä tavalla kansallista etua ajavien Visegrad-maiden, Tanskan ja Itävallan kanssa.