Ohessa sanomalehti Kalevassa 1.7.2020 julkaistu kansanedustajan kolumnini:
Kansallinen etu talouspolitiikan kärkeen
Suomessa eletään taloudellisesti haastavia aikoja. Valtion velkaantumisvauhti on ollut nopeaa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät lisäpanostukset, kertaluonteiset investoinnit sekä koronakriisin torjunta. Osa velanotosta on ollut perusteltua, osa ei.
Miljardien koronapiikin ollessa auki hallituspuolueet ovat löytäneet helposti mieleisiään rahanjaon kohteita, joista huomattava osa ei liity koronakriisin hoitoon lainkaan. Laskun tästä maksavat jälkipolvet myöhemmin. Korona ei saa olla tekosyy vastuuttomalle talouspolitiikalle.
Hallitus ei ole varautunut euroalueesta koituviin ongelmiin. Suomelle syntyy uusia takausvastuita tai lainasaatavia, tai jos niihin ei suostuta, niin todennäköisesti tappioita aiemmista takauksista tai myönnetyistä lainoista. Talouden heikot kasvunäkymät yhdistettynä velkaantumisen ja vastuiden kasvuun tekevät tilanteesta haastavan. Hallituksen on tyrmättävä uudet EU- ja eurotukipaketit ja panostettava kotimaisen talouden elvyttämiseen.
Työllisyyden hoito on osoittautunut hallitukselle erityisen vaikeaksi. Hallitus aikoo budjettiriihessä asettaa uuden työllisyystavoitteen, mutta vieläkään ei näy keinoja, joilla työllisyyttä aiotaan parantaa. Työllisyyden hoidolla on keskeinen rooli talouden pelastamisessa.
Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on liian kunnianhimoinen ja taloudellisesti edesvastuuton. Suomen tulisi toimia vastuullisesti panostamalla perustutkimukseen sekä kotimaisen tuotannon ja työllisyyden kasvuun.
Kuntatalous oli jo ennen koronakriisiä vaikeuksissa. Kuntia rasittaa kertymä velvoitteista, joiden kustannukset jäävät valtionosuuksista huolimatta osittain kuntien tappioksi. Kuntien velvoitteita on kevennettävä.
Julkisten menojen puolella on leikattava ei-välttämättömistä menoista ja sellaisista menoista, jotka eivät tue Suomen kansantaloutta. Leikattavaa löytyy esimerkiksi massiivisia kuluja aiheuttavasta maahanmuutosta, monenkeskisestä kehitysavusta ja Ylen toimintamenoista. Erityisesti sellaisista menolisäyksistä on luovuttava, joiden hyödyt valuvat maamme rajojen ulkopuolelle.
Hallituksen on luovuttava myös oppivelvollisuuden laajentamisesta toisen asteen koulutukseen ja panostettava esiopetukseen ja peruskouluun sekä toisen asteen sisällölliseen uudistamiseen. Kaikki nuoret on saatava suorittamaan toisen asteen tutkinto.
Hallituksen olisi perusteltua laatia uusi ohjelma, johon sisällytetään julkisen talouden kokonaisuudistus Suomen kansantalouden nostamiseksi vahvalle kasvu-uralle. Nyt on aika harjoittaa kansallisen edun mukaista talouspolitiikkaa.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu