Eduskunnassa keskusteltiin tänään (23.5.2018) perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion lakialoitteesta, jossa vaaditaan Suomen kansallisuuden saamisen edellytysten tiukentamista niin, että kansalaisuuden saamiseksi Suomessa tulisi asua yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta nykyisen viiden vuoden sijaan. Alla oma salipuheeni kyseisessä asiakohdassa:
Arvoisa herra puhemies! Tälle käsittelyssä olevalle kansalaisuuslain muutokselle on olemassa selkeät perusteet ja aito tarve. Muualla Euroopassa vaaditaan reilusti pidempiä asumisaikoja ennen kuin kansalaisuuden hakeminen on mahdollista. Kuten tässä edellä edustaja Tavio nosti esittelypuheenvuorossaan esiin, esimerkiksi Itävallassa asumisaikaedellytys on 10 vuotta ja Tanskassa 9 vuotta, kun taas Suomessa kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika on normaalisti tuo 5 vuotta. Kansainvälistä suojelua saaneilta edellytetään kuitenkin vain 4 vuoden asumista maassa. Täytyy ymmärtää, että tämä muita Euroopan maita löysempi kansalaisuuslaki on Suomelle selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä.
Arvoisa puhemies! Itse näen, että maahanmuuttajille myönnettävän Suomen kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Toisin sanoen kansalaisuus täytyy ansaita. Kansalaisuuden hakijan on pystyttävä todistamaan, että hän on kotoutunut yhteiskuntaamme. Kansalaisuus ei saa olla etukäteislahja, jolla yritetään houkutella maahantulijoita kotoutumaan. Nykyisin kansalaisuus valitettavasti myönnetään usein etukäteislahjaperiaatteella. Nykyinen liian lyhyt asumisaikaedellytys lisännee myös perusteettomia kansalaisuushakemuksia, sillä merkittävä osa nykyisin jätettävistä kansalaisuushakemuksista hylätään. Tämä on myös kustannuskysymys.
Edustaja Tavion asumisaikaedellytyksen tiukentamista koskeva lakialoite onkin erinomainen ja kannatettava. Tämä on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Jatkossa olisi perusteltua avata keskustelu myös muista kansalaisuuden myöntämisen kriteereihin liittyvistä ongelmista. Kansalaisuuden myöntämisperusteita olisi syytä tiukentaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi vain tyydyttävän tasolle asetettu kielitaitovaatimus on liian vaatimaton. Keskustelua tulisi käydä enemmän myös kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä ongelmista.
Arvoisa puhemies! Meidän tulee vaatia maahanmuuttajilta ja kansalaisuuden hakijoilta aitoa sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sen lakeihin, tapoihin, normeihin, kulttuuriin ja kieleen. Kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen sisäistämisestä. Suomen kansalaisuutta ei saa vahingossakaan myöntää sellaiselle henkilölle, jolla on taustallaan vakavia tai toistuvia rikoksia tai joka ei muilla tavoin ole hyvämaineinen. On tärkeää, että kansalaisuus annetaan vain lainkuuliaiselle ja hyvämaineiselle henkilölle, sillä kansalaisuuden peruminen jälkikäteen on nykyisin äärimmäisen vaikeaa.
Voisikin olla perusteltua pohtia, tulisiko kansalaisuuden olla jatkossa vahvasti niin sanotusti ehdollinen, jolloin se voitaisiin ottaa tarvittaessa pois kansalaisuuden saaneelta ulkomaalaiselta. Huomionarvoista on myös se, että kansalaisuuden saamisen myötä perheenyhdistäminen helpottuu, sillä Suomen kansalaiselta ei vaadita toimeentuloedellytystä, kun hän hakee perheenyhdistämistä. Tämäkin on niin ikään kustannuskysymys, sillä nykykäytäntö mahdollistaa väylän Suomea taloudellisesti kuormittavalle maahanmuutolle.
Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden myöntämisen kriteereissä olisi tärkeää ottaa mallia muista Euroopan maista ja tiukentaa aluksi kansalaisuuden saamisen ehtoja vähintään asumisaikaedellytysten osalta samalle tasolle muiden vastuullisesti toimivien Euroopan maiden kanssa. Aloitteessa esitetty 10 vuoden asumisaikaedellytys on mielestäni erittäin hyvin perusteltu, ja kannatankin lämpimästi tätä edustaja Tavion tekemää lakialoitetta.