Perussuomalaisten TNS-gallupilla teettämän kyselyn mukaan noin 20 % suomalaisista on valmiita osallistumaan ilmastotalkoisiin nollalla eurolla vuodessa, 25 % korkeintaan 10 eurolla ja 31 % enintään 100 eurolla.
Vain viisi prosenttia olisi valmis osallistumaan ilmastotalkoisiin yli tuhannella eurolla vuodessa.
Enemmistö suomalaisista ei siis ole henkilökohtaisesti valmis maksamaan sitä laskua, jota kaikki muut puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – ovat ilmastolinjauksillaan heille järjestämässä korkeampien liikkumis-, energia- ja lämmityskustannusten muodossa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet ovat nostamassa elinkustannuksia. Vanhojen puolueiden suuruudenhulluista suunnitelmista uhkaa koitua kansalaisille kallis lasku.
Suomessa on WHO:n tutkimuksen mukaan maailman paras ulkoilmanlaatu, ja Suomi on etuajassa toteuttanut oman osansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita. Eurostatin mukaan Suomi oli EU:n eniten ilmastopäästöjä vähentänyt maa vuonna 2017. Suomessa hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes kuusi prosenttia. Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50 % vuodesta 1990, kun EU:n keskimääräinen vähenemä on ollut vain 26 %. Täten kiristyksiä ei tarvita. On turhaa kiristää EU:n päästövähennysvelvoitteita ennen kuin tehdään toimenpiteet, joilla saavutetaan edes nykyiset tavoitteet EU:ssa.
Perussuomalaiset irtautui äskettäin eduskuntapuolueiden yhteisestä ilmastotyöryhmästä, jossa muut puolueet ovat asettaneet useita tavoitteita esimerkiksi siitä, mihin mennessä Suomen tulisi olla hiilineutraali. Nämä tavoitteet ovat jopa korkeampia kuin EU:n päästötavoitteet.
Emme halua kurittaa autoilijoita tietulleilla tai polttoaineverojen kustannuksella. Emme myöskään kannata kaupalle ja teollisuudelle elintärkeän raskaan hyötyliikenteen dieselin kieltävää lakia. Vaikka etäisyydet ovat maassamme EU:n pisimmät ja ilmastomme EU:n kylmin, tästä huolimatta henkilöautojen osuus maamme väestöstä on ainoastaan 11 %.
Jos savustamme liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla teollisuuden Kiinaan, niin siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto. Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa riittävästi vähäpäästöistä energiaa järkevällä hinnalla. Asetettuihin ilmastotavoitteisiin ei koskaan päästä, jos emme nosta ydinvoiman osuutta energiantuotannostamme.
Suomen Ilmastopaneelin toimijat ovat todenneet, että etenkin metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa jatkossa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin edelleen pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämän jälkeen julkisuudessa on eräiden muiden tutkijoiden ja poliitikkojen suulla kuultu samanlaista ”mantraa”. Eräs tällainen toimija on ollut SDP, jonka suunnasta on todettu: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.” Koko vihervasemmisto on ollut tätä miltä asiasta.
Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuita. Euroopan osuus maailman energiankulutuksesta on vähäinen ja laskee edelleen, joten on keskityttävä globaaliin toimiin. Suomi voisi osaltaan tukea globaalia hiilinielujen kasvattamista, erityisesti Afrikan metsittämistä. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.
Emme saa harjoittaa Suomessa vastuutonta ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, jolla vaarannetaan sekä Suomen teollisuuden ja yritysten työpaikat että nyt käynnissä olevat tehdashankkeet. Suomi ei millään toimenpiteillä pysty pelastamaan maailmaa, mutta vanhojen puolueiden esittämillä keinoilla Suomi pystyy kyllä kuristamaan itsensä hengiltä. Perussuomalaisten tavoitteena on: Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen. Tämä linja pitää myös energia- ja ilmastopolitiikasta puhuttaessa.
Kansainvaellus etelästä pohjoiseen pitää pysäyttää määrätietoisin ottein jo ilmasto- ja ympäristösyistäkin, sillä asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia.
Paikallisen tuotannon suosiminen ja elvyttäminen on ympäristöteko. Se vähentää myös kuljetuksesta ja pakkaamisesta syntyviä päästöjä. Paikallista kotimaista tuotantoa pitää tukea verottamalla ankarammin tuontitavaroita etenkin sellaisista maista, jotka saastuttavat eniten, kuten Kiina, Intia ja Brasilia. Kotimaista tuotantoa on tuettava madaltamalla kotimaisen tuotannon energia- ja kuljetuskustannuksia.