Jätin tänään (29.4.2020) eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:
Huoltovarmuuden kannalta kriittisten maataloustöiden toteutumisen varmistamisesta
Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet maataloudesta kriittisiksi aloiksi kotieläintuotannossa eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kannalta välttämättömät tehtävät, peltokasvituotannossa välttämättömät kevät- ja syystyöt, avomaan vihannestuotannossa varhaisvaiheen työt, kuten istutustyöt (erityisesti varastovihanneksilla), taimistotuotannossa ravintokasvien ja kasvustojen uusimisaineistojen tuotanto, marjaviljelmien perustamistöissä osa istutustöistä ja varhaisvaiheen hoitotöistä ja ammattikalastuksessa troolarikalastustyöntekijöiden tehtävät. Koronakriisi on osoittanut, ettei maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla enää varmoja, ja siksi alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää.
Maataloudessa työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. Maa ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1 500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä. Kausityöntekijöiden osalta maatalouden tilanne on vaikea, koska rajamme on suljettu. Myös kotimaista työvoimaa tarvitaan, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä. Huoli on suuri varsinkin maatalouden kannalta. Sato on saatava korjattua ja kylvö- ja istutustyöt tehtyä. Yrittäjien on saatava varmuus siitä, että sato myös tullaan korjaamaan.
Koronapandemian aikana haasteena on ollut saada riittävästi työvoimaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiin maataloustöihin. Kriisi on osoittanut, että vaikka Suomessa on suhteellisen korkea ruoan kotimaisuusaste, satokausi ei ole turvattu ilman ulkomaalaista työvoimaa. Kriittiset maatalouden tehtävät ovat tällä hetkellä liian paljon riippuvaisia ulkomaisen työvoiman saatavuudesta Suomeen myös poikkeusoloissa. Maataloudessa erityisesti satokaudella marjanpoiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suurin osa näistä henkilöistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta. Lähtömaita ovat olleet perinteisesti Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa ja Venäjä. Poikkeusoloissa on ollut haastavaa saada työntekijöitä Suomeen.
Kun Suomi on selvinnyt akuutista koronakriisistä, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin ja neuvotteluihin työnantajien ja eri toimijoiden kanssa siitä, kuinka parantaa huoltovarmuutta kriittisten maataloustöiden osalta. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Suomi ei saa nojata huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen osalta liikaa ulkomaisen työvoiman varaan. Peruselintarvikkeiden tuotantoketjussa olevien kriittisten kohtien ulkoistaminen ei ole viisas kehityslinja. Suomen on pyrittävä siihen, että maaseudulle saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa kotimaasta. Tämän saavuttaminen ei tule olemaan nopea prosessi, mutta siihen on tähdättävä aktiivisesti.
Koronakriisi on osoittanut selkeästi sen, miten tärkeää on turvata riittävä omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomessa. Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on keskeistä huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja kriittisten maataloustöiden tekijöistä kaikissa olosuhteissa. Käynnissä oleva kriisi on tuskin viimeinen, jonka Suomi tulee kohtaamaan. Tämän vuoksi on tärkeää oppia kriisin aikana esiin tulleista ongelmista ja tehdyistä virheistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt voidaan tulevaisuudessa varmistaa suomalaisen työn avulla?
Helsingissä 29.4.2020
OlliImmonen /ps