Yksi suurista ongelmista tämän päivän maailmassa on ihmisten jatkuva huoli taloudellisesta tulevaisuudesta. Yhä useamman on entistä vaikeampaa löytää työtä, joka turvaisi taloudelliset perustarpeet. Pätkä- ja osa-aikatyöt ovat lisääntyneet, ja ihmisten riippuvuus sosiaalituista on kasvanut.
Rakenteellinen työttömyys on yksi keskeisimmistä globaalin kapitalistisen järjestelmän aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista. Nykyjärjestelmässä tilapäinen työttömyys on vaarassa muuttua pysyväksi pitkäaikaistyöttömyydeksi, joka syrjäyttää suuren määrän kansalaisia yhteiskunnan ulkopuolelle. Edes korkea koulutus- tai osaamistaso eivät enää suojaa ihmisiä työttömyydeltä ja köyhyydeltä. Tällainen kehitys on väistämättä vaarassa rikkoa kansan koheesion.
Riittävän elannon eteen joutuu tekemään jatkuvasti pidempää työpäivää sekä ahertamaan samaan aikaan useassa eri työssä. Globaalin kapitalismin ytimessä, Yhdysvalloissa, työllisyysongelmat ovat alkaneet enenevissä määrin muistuttaa kehitysmaiden olosuhteita. Siellä ihmiset joutuvat toden teolla taistelemaan riittävästä toimeentulosta julkisen vallan väistellessä vastuutaan. Palkkatason jatkuvasti laskiessa elämiseen riittävän palkan eteen saa tehdä koko ajan enemmän töitä. Euroopassa tilanne ei ole vielä tällä hetkellä yhtä paha, mutta suunta on globalisaation edetessä väistämättä sama.
Suurtyöttömyyden merkittävimpiä syitä ovat taloudellinen kasvu, teknologinen kehitys sekä tavaroiden ja palvelujentuotantoa yhä harvempien käsiin keskittävä, tehokkuuden ja voittojen maksimointiin tähtäävä kauppapolitiikka. Nämä tulevat tulevaisuudessa vähentämään työpaikkojen määrää ja kasvattamaan työttömyyttä entisestään. Työpaikkojen määrä onkin viime vuosikymmeninä vähentynyt sitä mukaa kun bruttokansantuote on noussut. Tämän seurauksena suuri osa väestöstä menettää ostovoimansa, köyhtyy ja syrjäytyy.
Nykyisessä talousjärjestelmässä monikansalliset suuryhtiöt näkevät ihmiset liian helposti tehottomuuden tuottajina, joista on pyrittävä pääsemään eroon. Yhä suurempia lyhyen aikavälin voittoja tavoitelleessaan yhtiöt vähentävät ja irtisanovat työntekijöitä, palkkaavat tilalle ulkomaista halpatyövoimaa sekä siirtävät ja supistavat toimintojaan. Lisäksi täytyy ymmärtää, että maailman työttömyys toimii vipuna, joka sääntelee työvoimakustannuksia maailman tasolla. Siksi myös erityisesti kolmannen maailman suuri halvan työvoiman tarjonta polkee palkkoja alaispäin länsimaissa. Globaalissa maailmassa valtioiden työmarkkinat eivät ole enää erillään toisistaan, vaan eri maiden työntekijät kilpailevat avoimesti toistensa kanssa.
Valtioiden rajojen ollessa avoinna maahanmuuttajille, laittomat ja lailliset siirtotyöläiset syrjäyttävät ennen pitkään kantaväestön tietyissä työtehtävissä, koska uudet tulijat ovat valmiita tekemään työtä merkittävästi kantaväestöä pienemmällä palkalla. Tämä puolestaan palvelee liike-elämän etuja.
Liike-elämä on muuttanut suuren osan väestöstä pelkäksi työvoimareserviksi, jonka piiristä voidaan tarvittaessa värvätä lisää työntekijöitä mahdollisten tulevien nousukausien aikana. Työvoimareservin olemassaololla liike-elämä ja sitä tukevat poliitikot pitävät kilpailukykyä vähentävät palkankorotukset kurissa. Globalistieliitti haluaa siis massatyöttömyydenkin aikana lisätä ulkomaista halpatyövoimareserviä, sillä työvoiman ylitarjonnalla voidaan pitää työntekijöiden palkkavaatimukset kurissa. Tämän vuoksi eliitti jaksaa jatkuvasti puhua ”työvoimapulasta”. Tällainen toiminta synnyttää perustellusti katkeruutta ja vihaa kansalaisten keskuudessa.
Erityisen huolissamme meidän tulisi olla vähän koulutusta vaativien ja matalan tuottavuuden alojen katoamisesta maastamme. Tässä piilee myös syy suureen nuorisotyöttömyyteen. Nuorten, joille ei ole kertynyt vielä työkokemusta on vaikea löytää itselleen ensimmäistä työpaikkaa, kun sopivaa työtä ei ole tarjolla.
Maamme hallitukselta on viety valta päättää taloudesta. Työttömyyden iskiessä kansalaisille maksetaan kotona istumisesta. Yhteiskuntamme haaskaa kansalaisten potentiaalia toimia kansamme yhteiseksi hyväksi. Eliitti tukee halpatyömaiden tuotantoa, kun samaan aikaan maksamme omille työttömille kansalaisillemme työttömyystukea.
Maastamme löytyy kaikki tarvittavat työkalut talouden elvyttämiseksi: koulutettua ja osaavaa työvoimaa, kehittynyttä teknologiaa sekä kotimaista kysyntää. Poliitikot eivät vain pysty korjaamaan talouttamme, sillä he ovat monikansallisten suuryhtiöiden talutusnuorassa.
Kasvava työttömyys johtaa valtion verotulojen hupenemiseen ja sitä myötä hyvinvointipalvelujen alasajoon sekä ihmisten köyhtymiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja rikollisuuden kasvuun. Työttömyys merkitsee ihmisille matalaa tulotasoa ja henkistä kärsimystä. Globaali järjestelmä tulee asettamaan tulevaisuudessa yhteiskunnallisen vakauden pahasti vaakalaudalle. Kansan jakautuminen köyhiin ja hyvin menestyviin ei koskaan ole kansan eikä valtion etu.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)