Samaan aikaan, kun moni suomalainen on pulassa elinkustannusten nousun seurauksena Suomea ollaan ajamassa mukaan EU:n uuteen ”sosiaaliseen ilmastorahastoon”, josta rahoitetaan muiden EU-maiden sosiaaliturvaa – suomalaisten kustannuksella!
Sosiaalirahasto on puhdas tulonsiirtomekanismi ja tukipaketti, jolla osallistutaan jäsenvaltioiden sosiaaliturvan rahoittamiseen. Jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi, jotka ohjataan sosiaalirahastolle.
Tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle valtavaa maksuosuutta ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista. Rahasto kasvattaisi Suomen maksuja unionille yhteensä 330 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027. Suomi puolestaan voisi saada enimmillään samalla aikajaksolla vain noin 109 miljoonaa. Suomi, tuo EU:n ikuinen nettomaksaja. Hyväksikäytetty.
Uusi sosiaalirahasto rankaisisi erityisesti niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan. Jos tämä kuulostaa teidän mielestänne kierolta ja epäoikeudenmukaiselta, niin voin kertoa, että sitä se nimenomaan onkin.
Suomen hallituksen ajama löysä linja asiassa on vastoin eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä kirjauksia, joissa eduskunta edellyttää, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna ja että järjestely ei toimi ennakkotapauksena, eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Aiemmin on myös kirjattu, että eduskunta edellyttää, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Onko tässä takinkäännön maailmanennätys?
Sosiaalisessa ilmastorahastossa ei ole oikeasti kyse ympäristöpolitiikasta vaan sosiaalipolitiikasta. EU:lla ei ole kuitenkaan perussopimusten mukaan toimivaltaa sosiaalietuuksien rahoittamiseen, eikä EU:n perussopimuksissa ole määräyksiä perusturvan vähimmäistasosta sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmien osalta. Nämä kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Jos sosiaalinen ilmastorahasto hyväksytään, alkaa unionin toimivalta muodostua lähes rajattomaksi. Rahaston myötä unionin toimivalta ulottuisi myös suoriin tukiin. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule missään tapauksessa kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa.
Sosiaalirahaston kohdalla EU operoi sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan kuulu. Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti tyrmättävä tällaiset esitykset.