Rantalakeudessa, Iijokiseudussa, Koillissanomissa ja Pyhäjokiseudussa (11.1.2023) julkaistu kansanedustajan kolumnini:
EU:n metsävallankaappaus on estettävä
Metsäpolitiikasta päättäminen on kuulunut perinteisesti Euroopan unionissa jäsenmaiden kansallisen päätäntävallan piiriin. EU:lla on ollut kuitenkin tapana pyrkiä jatkuvasti laajentamaan toimivaltaansa asioihin, jotka eivät sille kuulu. Viimeisin esimerkki tästä on EU-komission ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi. Ehdotus pakottaisi Suomen kohtuuttomiin tavoitteisiin, joiden myötä maamme metsiä ja turvepeltoja jouduttaisiin palauttamaan sotien jälkeiseen luonnontilaan.
Asetus tarkoittaisi luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalous¬ympäristöissä, tuntureilla, rannoilla ja merellä. Suomessa ennallistamistoimien piirissä tulisi olemaan miljoonia hehtaareja maa- ja vesialueita. Jopa kuivatettuja soita pitäisi palauttaa luonnontilaan. Huoltovarmuus uhkaisi vaarantua, jos turvepeltoja poistettaisiin käytöstä.
Komission arvion mukaan ennallistamisesta aiheutuisi Suomelle seuraavien vuosikymmenten ajan joka vuosi noin miljardin euron kustannukset. Kyseessä olisi pitkäaikainen eduskunnan budjettivallan rajoite. Kustannukset olisivat kohtuuttomat Suomelle, sillä ne kohoaisivat arviolta noin 0,39 %:iin BKT:sta, kun ne olisivat EU:ssa keskimäärin 0,06 %.
Ennallistamisvelvoitteen alaisia kohteita ei ole määritelty täsmällisesti, mikä voisi johtaa mielivaltaisiin vaatimuksiin. Pahimmillaan ennallistaminen uhkaisi tuhota elinkeinon maa- ja metsätaloudessa toimivilta elinkeinonharjoittajilta. Metsäkeskus on arvioinut, että pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista voisi syntyä metsänomistajille 50–100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset.
Esityksellä olisi kielteisiä vaikutuksia kansalliseen budjettisuvereniteettiin sekä suomalaisten omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen. Päättäjien on ensiarvoisen tärkeää suojella suomalaisten perusoikeuksia. Myös Suomen budjettivallan kaventaminen on estettävä ja ongelmalliset seuraukset maa- ja metsätaloudelle torpattava.
EU-komissiolta on tullut tämän vaalikauden aikana useita esityksiä, joilla pyritään joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan Suomen metsiin. EU:n perussopimuksissa ei ole kuitenkaan määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle. Siksi parempi kuvaus ennallistamisasetukselle on EU:n metsävallankaappaus. Suomen ei tule hyväksyä sellaista perussopimusten tulkintalinjaa, jolla EU:n toimivaltaa laajennetaan politiikan alueille, jotka eivät sille kuulu.
Nykyinen hallitus on epäonnistunut Suomen edun kannalta tärkeän kansallisen metsäpolitiikan puolustamisessa EU:n päätöksenteossa. Hallituksen ennakkovaikuttaminen EU:ssa on ollut olematonta. Lisäksi hallitus antoi ehdotusta koskevan U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta. Seuraavan hallituksen on puolustettava Suomen kansallista etua EU:ssa tiukemmalla otteella.
Suomi on Euroopan metsäisin maa pinta-alaan suhteutettuna. Metsät ovat tärkein luonnonvaramme ja suuri työllistäjä. Maassamme metsien käyttö on kestävää ja vastuullista, ja täällä metsiä myös suojellaan tehokkaasti – toisin kuin muissa EU-maissa. Suomessa metsä kasvaa enemmän kuin sitä käytetään.
EU:n ennallistamisvaatimukset Suomelle on tyrmättävä määrätietoisesti. Maamme metsiä on voitava hyödyntää vastuullisesti myös tulevaisuudessa. Suomalaisia metsiä, metsänomistajia ja maa- ja metsätaloutta on puolustettava EU:n pakkovaltaa vastaan. EU:n metsävallankaappaus on estettävä, ja metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioiden omaan päätösvaltaan.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu