Puheeni eduskunnassa 6.5.2021:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Edustuksellista demokraattista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Näin lisätään valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kansalaisten mielipidettä kuullaan.
Valtioneuvosto totesi kesäkuussa 2020 elpymispakettiin liittyen, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua. Käytännössä laaja kansalaiskeskustelu on kuitenkin toteutunut niukasti. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty ennen kuin hallitus toi eduskuntaan esityksen omien varojen päätöksen hyväksymisestä, johon sisältyy myös elpymispaketin menoja ja rahoitusta koskevat säännökset.
Arvoisa puhemies! Elpymispaketti merkitsee perustavanlaatuista suunnanmuutosta EU:n kehityksessä, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida. Unioni voi toimia vain jäsenvaltioiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Elpymispaketin rahoitus järjestettäisiin kuitenkin nyt unionin 750 miljardin euron velanotolla siitä huolimatta, että unionille ei sen perussopimuksissa ole annettu valtuuksia ottaa lainaa. Unioni ryhtyisi nyt rahoittamaan toimintaansa velaksi, ja sen lainanoton määrä noin neljätoistakertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun.
EU:n omat toimielimet ovat aina kesään 2020 saakka katsoneet perussopimusten kieltävän unionia rahoittamasta toimintaansa velalla ja unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita. Omien varojen päätös sisältää aikaisempaan käytäntöön nähden täysin uutta tulkintaa. Kyse on tältä osin perussopimusten tulkinnan niin mittavasta muuttamisesta, että se käytännössä vertautuu tilanteeseen, jossa unionille siirrettäisiin toimivaltaa perussopimusmuutoksella.
Arvoisa puhemies! Laajamittainen talouspoliittinen elvytys ei ole perinteisesti käytännössä kuulunut unionin ja sen rahoitus- ja budjettijärjestelmän tehtäviin. Nyt unioni kuitenkin ottaisi vastuulleen turvata heikompien jäsenvaltioiden taloudellisen kestävyyden kriiseissä. Samalla unionin rahoituksen käyttötarkoitus muuttuu unionin omien politiikkatoimien rahoittamisesta jäsenvaltioiden omiin politiikkatoimiin.
Hallituksen esityksessä korostetaan elpymispaketin ainutkertaista luonnetta. Vaikka teknisesti elpymispaketti onkin vain nyt käsillä olevaa tilannetta koskeva ratkaisu, paine vastaavanlaiseen EU-velalla rahoitettavaan ja myös jäsenmaiden suhdannetilanteita tasoittavaan finanssipoliittiseen toimintaan on tulevaisuudessa kuitenkin merkittävän suuri. Suurta tukea saavat velkaantuneet maat todennäköisesti luottavat vastaavan tuen saatavuuteen myös tulevaisuudessa, mikä vähentää maiden valmiutta toteuttaa niiden talouden- ja velanhoitokykyä parantavia uudistuksia. Julkisessa EU-tason keskustelussa elpymispaketti nähdäänkin fiskaaliunionin alkuna, joka edistää integraatiota pysyvästi. Elpymispaketti on ennakkotapaus, jolla tulee olemaan laajat vaikutukset unioniin ja sen kehitykseen tulevaisuudessa.
Elpymispaketissa on kyse monikymmenvuotisesta järjestelystä, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Rahoitusmalli tulisi olemaan voimassa aina vuoteen 2058 saakka. Elpymispaketin koko ja kesto tulevat rajoittamaan monien tulevien hallitusten toimintaa, joten kyseessä on merkittävä eduskunnan budjettivallan rajoite.
Arvoisa puhemies! Kansanäänestyksen järjestämisestä keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, ettei elpymispakettia ollut mahdollista ennakoida vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ennen näitä vaaleja puolueiden linjaukset yhteisestä velasta olivat sangen kielteisiä, ja tätä lähtökohtaa heijastaa myös hallitusohjelma sekä hallituksen tuore EU-selonteko. Siksi valtioneuvoston suoraan kansalta saama mandaatti elpymispaketin ilmentämään EU:n kehityssuunnan muuttamiseen ja yhteisvastuullisen velan hyväksymiseen on heikko.
Arvoisa puhemies! Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten teen perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen mukaisen esityksen. Ehdotamme, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kansalaisaloitteessa KAA 6/2020 vp tarkoitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain valmistelemiseksi ja antaa asiaa koskevan lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian.