Erilaisia EU-takausvastuita ollaan koronakriisin varjolla kyhäämässä kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa esitellään 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi koronakriisistä aiheutuvien työttömyysriskien hoitoon sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi tulossa on vielä EU:n talouden elpymisrahasto, jonka hintalappu tulee olemaan suuri.
Kyseiset tukimekanismit ovat EU:ssa loputon suo. Ne kasvattavat Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä taloudellisia vastuita moninkertaisiksi ja voivat vaarantaa kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen Suomessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei Suomen EU-järjestelyihin osallistumisesta aiheutuvat riskit saa vaarantaa Suomen kykyä huolehtia kansalaistensa taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista perustuslain edellyttämällä tavalla. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa eduskunnan budjettisuvereniteetin toteutuminen. Perussuomalaiset ei tue vastuiden kasvattamista eikä reaalitaloudellisia tulonsiirtoja.
Jätimme eduskunnan Suuressa valiokunnassa (8.5.2020) seuraavan eriävän mielipiteen kohtaan ”Valtioneuvoston selvitys: Euroopan unionin ja euroalueen vakaudenhallinnan turvaamiseksi ehdotetut rahoitusjärjestelyt koronakriisin vuoksi” (E 26/2020, EJ 7/2020vp, U 9/2020, EJ 11/2020 vp, EJ 12/2020 vp ja U 12/2020 vp):
Ehdotuksia yhdistää, että ne toteutuneena lisäisivät entisestään Suomen vastuita muiden jäsenmaiden veloista ja aiheuttaisivat merkittävän riskin taloudellisista tappioista. Kyse on tosiasiallisesti vähintäänkin yhteisvastuusta ja mahdollisesti myös tulonsiirtomekanismista.
Esitettyä ei voi pitää Suomen kansallisen edun tai intressien mukaisena, koska taloudellinen asemamme mahdollistaisi rahoituksen hankkimisen muutenkin kuin tukimekanismien kautta. Tosiasiallisesti kyse on tukitoimien mahdollistamisesta heikommin asiansa hoitaneille talouksille.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että takuurahasto olisi luonteeltaan väliaikainen, ja että rahastosta myönnettävät tuet rajattaisiin koronasta johtuvaan tilanteeseen. Tavoite on oikea, mutta luottamus sen realistisuuteen puuttuu.
On todennäköistä, että useat maat pyrkisivät hoitamaan koronakriisi varjolla annettavalla hätärahoituksella myös koronasta johtumattomia taloudellisia ongelmiaan, joiden jo ennen kriisiä on spekuloitu vaativan jopa satojen miljardien suuruisia tukipaketteja.
Valvontamekanismit väärinkäytön estämiseksi ovat puutteellisia, eikä kriteerejä tuen myöntämiselle ole määritetty riittävän selvästi. Kansallisten korvamerkintöjen puute johtaisi ennakoimattomuuteen varojen myöntämisessä sekä riskiin niiden painottumisesta epäoikeudenmukaisesti.
Vaikka valvonta olisikin toteutettu asiallisesti, luottamus sääntöjen pitämiseen on kyseenalainen. Kun toimivalta tai rahavarat on kerran siirretty EU:lle, sitä on vaikeaa tai mahdotonta ottaa takaisin. Kokemus on osoittanut, että jatkuvasti ilmaantuvien uusien kriisien myötä säännöillä on taipumus muuttua suurien jäsenmaiden näkemysten mukaiseksi.
EVM:n välineitä pyritään mukauttamaan koronaviruksen aiheuttaman epävakauden torjuntaan sopiviksi. Uuden mukautetun tukivälineen (Pandemic Crisis Support) rahoitustuen ainoaksi ehdoksi on sovittu varojen kohdentaminen COVID 19 -pandemiaan liittyviin terveydenhuollon, tarjottavan hoidon ja ennaltaehkäisemisen suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin.
Kyseiset ehdot eivät ole sovitettavissa eduskunnan aiemmin hyväksymien kantojen kanssa tai liity finanssipolitiikkaan kokonaisuutena. Tämä tulkinta on myös budjettikehysdirektiivin 2011/85/EU periaatteiden vastainen. Ehdollisuuteen liittyy suurta EU-oikeudellista epävarmuutta. Rahoituksen ehdollisuus ei toteudu EVM:n sopimuksen ja sitä koskevan oikeuskäytännön mukaisesti.
Esitysten perustuslainmukaisuuden arvioinnissa on jouduttu venymään melko pitkälle, ettei johtopäätös olisi lopulta perustuslain vastaisuus. Kuitenkin on kiistämätöntä, että toteutuneena ehdotukset rajoittaisivat Suomen ja eduskunnan käytännön budjettisuvereniteettia. Näillä perusteilla ehdotukset täytyy Suomen kansallisen edun ja taloudellisen intressien nimessä hylätä.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että suuri valiokunta ilmoittaa, että se ei hyväksy U 9/2020 vp kuvattua Euroopan investointipankin ehdotusta ja että valtioneuvoston tulee hylätä ehdotus takuurahaston perustamisesta.
että suuri valiokunta ilmoittaa, että se ei hyväksy U 12/2020 vp kuvattua Komission ehdotusta ja että valtioneuvoston tulee hylätä ehdotus asetusluonnoksesta ja takaussopimuksesta.
että edelleen suuri valiokunta ilmoittaa, että valtioneuvoston tulee suhtautua kielteisesti EVM:n käyttöön E 26/2020 kuvatulla tai muullakaan tavalla, jos Suomen takausvastuut tai pääomavaatimus kasvaisivat sen myötä.