TIEDOTE 2.3.2020 (julkaisuvapaa heti)

Kansanedustajat Puisto ja Immonen: EU kärkkyy jälleen Suomen taskulla

EU-budjetin oheen on rakenteilla euroalueen lähentymistä ja kilpailua edistävä rahoitusväline, joka on määrä rahoittaa valtiosopimuksen kautta. Suunnitelman veturina on toiminut Ranska. Euromaat sitoutuisivat erityisellä sopimuksella maksamaan uuteen välineeseen lisää rahaa nykyisten jäsenmaksujensa lisäksi vuoden 2021 alusta lähtien.

‒ Tässä välineessä kyseessä ei ole edes mikään varsinainen EU:n tai euroalueen sopimus tai parhaillaan neuvoteltava rahoituskehys, vaan erillinen rakennelman ulkopuolella tekeillä oleva valtioiden välinen diili. Käytännössä kyseessä on pyrkimys rakentaa yhteistä EU-budjettia ohi perussopimusten ja normaalin rahoituskehyksen. Kun virallinen reitti ei toimi ja muutenkin on juuri ollut Brexit, hommaa yritetään kikkailla muuta kautta, Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen taustoittavat.

Ensimmäinen askel kaltevalla pinnalla

‒ Tarkoitus on saada maat ensin mukaan kuvioon ja sitten kasvattaa ajan myötä mittakaavaa erilaisin perustein ja luoda uusi vakiintunut tapa rahoittaa EU:n menoja. Toisin sanoen kyseessä olisi ensimmäinen askel vaarallisella uusien yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä.

Puisto ja Immonen varoittavat, että päätöksenteko siirtyisi kauemmaksi ja moraalikato lisääntyisi entisestään EU-alueella.

‒ Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun luotaisiin nurinkurisia taloudellisia kannustimia, jotka kannustavat hassaamaan muiden rahoja, vaikka sitten epätehokkaasti ja taloudellisesti kyseenalaisesti, omiin kohteisiin. Mitään perustavaa laatua olevia euroalueen ongelmia se ei ratkaise.

Epämääräinen hanke

Ehdotus ja koko prosessi uudesta välineestä euroalueen rahoittamiseksi on kokonaisuudessaan hämärä, Puisto näkee.

‒ Tämän niin kutsutun ”euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen” valtiosopimuksesta ei kai ole edes luonnosta ‒ tai ehkä on, mutta vain valituilla tahoilla ‒ ja asiaan muodostetaan kantaa pitkälti huhujen perusteella.

Suomen nettomaksuosuus näissä EU:n uusissa kehyksen ulkopuolisissa menoissa olisi kokonaisuudessaan 100 miljoonan euron suuruusluokkaa.

‒ Muut tehkööt mitä haluavat, kunhan emme itse mene moiseen mukaan sokeasti, Puisto ja Immonen toteavat.