Puheenvuoroni eduskunnassa tiistaina 18.3.2014:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 9/2014 vp
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tuonut tänään eduskunnan käsittelyyn ulkomaalaislakia koskevan muutosesityksensä, jolla pyritään saattamaan Suomessa voimaan EU:n yhteiseen turvapaikkapoliittiseen lainsäädäntökehitykseen kuuluva määritelmädirektiivi. Huomioni tässä hallituksen esityksessä kiinnittyy erityisesti ulkomaalaislain 107 §:ään tehtäviin muutoksiin koskien pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun aseman lakkauttamista. Hallitus on lisäämässä kyseiseen pykälään kirjausta, jonka mukaan edellä 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun olosuhteiden muutoksen on oltava merkittävä ja pysyvä. Mitä 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, joka voi aiemmin koetusta vainosta tai vakavasta haitasta johtuvien pakotettujen syiden perusteella kieltäytyä turvautumasta kansalaisuusvaltionsa tai entisen pysyvän asuinmaansa suojeluun.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut kyseisestä säädöslisäyksestä, sillä se käytännössä antaa kansainvälistä suojelua saaville yksilöille absoluuttisen oikeuden jäädä Suomeen suojeluaseman lakkauttamisesta huolimatta epämääräisesti määriteltyjen pakotettujen syiden nojalla, vaikka aiemmin koettua vainoa tai vakavaa haittaa ei enää olisikaan näköpiirissä. Minulla herää mielessäni kysymys. Jos vaino tai vakava haitta ei enää uhkaa tänne kansainvälistä suojelua hakemaan tullutta yksilöä ja hänen suojeluasemansa näin lakkaa, niin miksi haluamme lisätä tähän ulkomaalaislakiin tarkoituksella jälleen kerran yhden porsaanreiän lisää, jolla turvapaikkaa ansaitsemattomille yksilöille käytännössä lahjoitetaan perusteeton ikuinen oleskelulupa Suomeen avokätisin tulonsiirtoineen ja hyvinvointipalveluineen.
Tietenkin tässä lakimuutoshankkeessa on kyse siitä, että Suomen valtio on velvoitettu EU:n jäsenenä saattamaan voimaan tämäkin komission mahtikäskyllä antama direktiivi. On jälleen kerran kyllä annettava suoraan voimakasta kritiikkiä hallitukselle, että se on taas epäonnistunut yhteisötason lainsäädäntöneuvotteluissa, mistä seurauksena on tämä katastrofaalisen ulkomaalaislain 107 §:n lisäys määritelmädirektiivin pakottamana.
Arvoisa puhemies! Hieman kärjistäen sanottuna: maamme turvapaikkapolitiikan päälinjana tuntuu olleen viimeiset 20 vuotta se, että viranomaiset pyrkivät kaikilla mahdollisilla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä keinoilla varmistamaan mahdollisemman monen Suomeen hakeutuneen turvapaikanhakijan pysymisen maassamme. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka kansainvälistä suojelua hakeva yksilö ei alkuperäismaassaan tapahtuvaa henkilökohtaista vainoa tai syrjintään muun muassa rodun, uskonnon, vakaumuksen tai muun vastaavan tekijän perusteella pystyisikään turvapaikkakuulemisissa osoittamaan.
Arvoisa herra puhemies! Suomessa olisi nyt korkea aika tehdä täyskäännös maahanmuuttopolitiikassa, varsinkin turvapaikkapolitiikan osalta, saattamalla kansainvälisen suojelun myöntämiskriteerit nykyistä tiukemmiksi, kiristämällä tuntuvasti perheen yhdistämisiä sekä vauhdittamalla rikollisten ulkomaalaisten karkotusta.
Arvoisa puhemies! Näihin teemoihin tulemme varmasti tässä salissa palaamaan vielä monta kertaa uudelleen, sillä nykyisellä holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla ei aidosti ole Suomen kansan hyväksyntää.