Oulu-lehden nettisivuilla tänään (4.5.2012) julkaistu kolumnini:
Alkoholipolitiikka ei tarvitse tiukennuksia
Suomessa on virinnyt jälleen keskustelu siitä, tulisiko Suomen alkoholilainsäädäntöä tiukentaa nykyisestä. Osa maamme poliittisesta johdosta haluaisi tällä hetkellä muun muassa kieltää alkoholimainonnan kokonaan. Henkilökohtaisesti en kannata tiukennuksia nykyiseen alkoholilainsäädäntöön. Alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia kansanterveydellisiä ja yhteiskuntataloudellisia ongelmia ei tule lainkaan vähätellä. On kuitenkin kokonaan toinen asia, ovatko esimerkiksi suunnitellut kieltotoimenpiteet oikea keino puuttua ongelmiin.
Alkoholimainonnan kieltojen tarkastelu maailmalla osoittaa, että mainontakielloilla ei ole pystytty vähentämään ihmisten alkoholin kulutusta. Sitä paitsi alkoholimainontaa koskeva lainsäädäntö on Suomessa jo nykyisellään erittäin tiukka, mikä osaltaan karsii mainonnan ylilyönnit. EU-maista vain Ruotsissa ja Ranskassa alkoholimainonta on Suomea tiukemmin säänneltyä. Alkoholimainonnan kielloilla pyritään vaikuttamaan erityisesti siihen, etteivät lapset ja nuoret altistuisi kyseiselle mainonnalle. Mainonnan kieltämisellä kotimaisessa mediassa ei pystyttäisi kuitenkaan poistamaan alkoholia heidän elämästään. Alkoholia nähdään joka tapauksessa edelleen kotona, kaupassa, internetissä, elokuvissa, tv-sarjoissa ja niin edelleen. Loppujen lopuksi alkoholimainonnan kieltämisestä seuraisi ainoastaan kärsimystä suomalaiselle panimoteollisuudelle sekä muulle yritys- ja elinkeinoelämälle. Sen sijaan mainonnan kieltämisestä ei olisi hyötyä kenellekään.
Suomessa on ehdotettu jopa ministerin suulla, että keskioluen enimmäisalkoholipitoisuutta laskettaisiin nykyisestä ja siirrettäisiin vahvemmat oluet monopoliasemassa toimivan Alkon hyllyille. En kannata tätä ratkaisua, sillä ensinnäkin keskioluen laimentaminen tulisi johtamaan siihen, että vahvemman oluen tuonti ulkomailta Suomeen lisääntyisi arviolta jopa kolmanneksella nykyisestä. Tällöin valtio menettäisi huomattavan määrän verotuloja. Lisäksi keskioluen laimentaminen tulisi todennäköisesti lisäämään vahvemman oluen kulutusta. Näin on käynyt muun muassa Ruotsissa, jossa vahvemman oluen myynti on siirretty kokonaan Systembolagetiin. Suomen päivittäistavarakaupoissa myydään tällä hetkellä vahvempaa olutta kuin Ruotsin kaupoissa. Silti suomalaiset nauttivat oluensa keskimäärin 4,6-prosenttisena, kun taas ruotsalaiset juovat oluensa keskimäärin 5,5-prosenttisena.
Suomessa tulisi pyrkiä muuttamaan nykyistä humalahakuisuuteen perustuvaa alkoholi- ja juomakulttuuria kohtuukäytön kulttuurin suuntaan. Ensimmäinen askel muutoksen tiellä voisi olla se, että luopuisimme alkoholin liiallisesta demonisoinnista ja mystifioinnista ja siirtyisimme realismiin pohjautuvan valistuksen tielle. Suomalaisille lapsille ja nuorille olisi kerrottava rehellisesti sekä kouluissa että kotona, mitä hyötyjä ja haittoja alkoholista todellisuudessa on. Toisille ihmisille viinilasillisen nauttiminen voi olla hyvä tapa rentoutua, kun taas toisille alkoholi ei sovi välttämättä ollenkaan.
Suomessa vuodesta 1919 lähtien voimassa ollut alkoholijuomia koskeva kieltolaki kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksessä, jossa yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Mielestäni tämä kansanäänestyksen tulos antaa vielä tänäkin päivänä selvän viestin siitä, mitä mieltä Suomen kansa on valtion harjoittamasta holhous- ja kieltopolitiikasta.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu