Forum24-lehdessä tänään (29.11.2011) julkaistu kolumnini:
Aika vetäytyä Afganistanista
Vuonna 2010 eduskunta hyväksyi valtioneuvoston selonteon, jonka mukaan Suomen osallistumisesta ISAF-operaatioon Afganistanissa tarkastellaan uudelleen vuoden 2011 lopulla. Suomen ulkopoliittinen johto on luvannut Suomen olevan Afganistanissa vuoden 2014 loppuun saakka sekä kertonut Suomen jatkavan operaatiota niin pitkään kuin lähimmät yhteistyökumppaninsakin.
Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon tulee kuitenkin tarkastella myös kriittisesti. On arvioitava, mitä haittoja tai hyötyjä operaatiosta on Suomelle.
Suomi on osallistunut Afganistanin kriisinhallintaoperaatioihin vuodesta 2002 lähtien. Parin ensimmäisen vuoden aikana ISAF-operaatioon osallistui noin 50 sotilasta. Vuosina 2004-2007 sotilaiden määrä kasvoi 80:een, ja toiminta-alue laajeni Kabulista Pohjois-Afganistaniin. Vuoden 2007 lopussa maassa oli 91 suomalaissotilasta ja neljä siviiliasiantuntijaa. Vuonna 2009 noin sata sotilasta osallistui Mazar-i-Sharifissa Afganistanin presidentinvaalien turvallisuusjärjestelyihin. Vuosina 2010-2011 suomalaisjoukkojen määrä on noussut jo kahteensataan.
Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon on perusteltu muun muassa sillä, että Suomen on kannettava vastuuta rauhasta. Toiminnalla pyritään estämään maan luisuminen takaisin terrorismia tukevan Talibanin hallintaan. Vastapalvelusten saaminen USA:lta ja Natolta ovat myös merkittäviä perusteita. Lisäksi Afganistanin operaatio antaa Suomen puolustusvoimille kokemusta sekä mahdollisuuksia kehittää Suomen omaa puolustuskykyä.
ISAF- ja EUPOL -operaatioihin osallistumisen kustannukset olivat vuonna 2010 Suomelle noin 40 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osallistuminen kehitysyhteistyöhön ja muihin Afganistanin projekteihin aiheutti noin 15 miljoonan euron kustannukset.
Suomen mukanaoloa Afganistanissa on perusteltu rauhanturvaoperaatiolla, mutta todellisuudessa Suomi on ajautunut mukaan sotaan. Tiedetään, ettei Suomi pysty omilla strategisilla toimillaan vaikuttamaan sodan kulkuun tai rauhan syntyyn. Jos Suomi jatkaa Afganistanin operaatiota, sen on hyväksyttävä muiden tekemät päätökset ja strategiat sekä toimittava niiden mukaisesti.
Vuoteen 2011 mennessä Afganistanin sodassa on kuollut kaksi suomalaista rauhanturvaajaa. Parin viime vuoden aikana 960 ulkomaalaista sotilasta on menettänyt henkensä. Arvioiden mukaan sota on vaatinut noin 8000 siviiliuhria, joista suurimman osan ovat aiheuttaneet talibanit ja erilaiset hallituksen vastaiset ryhmät.
Suomella olisi perusteltu syy vetäytyä ISAF- ja EUPOL -operaatioista vuonna 2012, sillä kyseiset operaatiot eivät täytä suomalaisen kriisinhallinnan määritelmiä. Määritelmien täyttymisen tulee olla kaiken kriisinhallintatoiminnan lähtökohta. Lisäksi turvallisen ja demokraattisen yhteiskunnan luominen Afganistaniin on vaikuttanut toivottomalta tehtävältä. Suomessa on käytävä jatkossa avointa ja totuudenmukaista keskustelua Afganistanin operaatiosta erityisesti meidän suomalaisten näkökulma huomioiden.
Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu