Takaisin pääsivulle

06 kesäkuu
2019

Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa

TIEDOTE 6.6.2019 (julkaisuvapaa heti)

Kansanedustajat Puisto ja Immonen: Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa

Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen näkevät uuden hallitusohjelman talouslinjaukset heppoisina ja riskialttiina. Heidän mukaansa uusi vihervasemmistohallitus perustaa talouspolitiikkansa puhtaasti sen toiveen varaan, että suotuisa talouskehitys jatkuu ja sen myötä työllisyysaste kohenee.

Kestämätön velkaantumisen tie

Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, talouslinjauksilta putoaa pohja ja Suomi ajautuu yhä vahvemmin kestämättömälle velkaantumisen tielle.

– Vuoden 2018 lopulla Suomen valtionvelka oli 44,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen oli 58,9 prosenttia. Nyt hallitus nostaa pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla ja lisäksi kertaluontoisia eriä on kolmella miljardilla. Talouspolitiikka on laadittu sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, Puisto avaa.

– Maailmantalouden elpymisestä, talouden suhdannenoususta sekä Suomen työllisyyden ja talouden kasvusta huolimatta viime hallituskin perusti politiikkansa velkarahalle, Immonen muistuttaa.

Sipilän hallitus rakensi vuoden 2019 budjetin lähes kahden miljardin euron lisävelkaantumisen varaan.

– Tuskin tilanne tulee tästä ainakaan parantumaan uuden hallituksen toimesta.

Lisämenoja valtiolle ja kunnille

Puiston ja Immosen mielestä talouden saralla ei pitäisi jakaa kakkua, jota ei ole vielä edes leivottu. He näkevät vasemmiston vaalilupausten tulevan Suomelle kalliiksi.

– Hallitusohjelmassa kuvaillaan joitakin varsin hyviäkin tavoitteita, mutta talouden realiteettien pohdinta ei ole kiinnostanut yhtä paljoa.

– Sdp:n kuihtuneista ”vappusatasista” ja muista epärealistisista vaalilupauksista on koitumassa erilaisten arvioiden mukaan noin miljardin euron lisämenot valtiolle ja kunnille. Lisäksi Rinteen lupailemien ”tulevaisuusinvestointien” myötä kustannukset kasvavat entisestään. Vieläpä näyttää siltä, että valtionyhtiöistä saatavia myyntituloja valuu juokseviin kuluihin varsinaisten investointien sijaan, Puisto ja Immonen näkevät.

Lisää maahanmuuttokuluja ja viherveroja

Kansanedustajakaksikko muistuttaa lisäksi, että pelkästään väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa vuosittain yli 500 miljoonan euron lisälaskun.

– Hallituksen tavoite lisätä humanitaarista maahanmuuttoa heikentää kuitenkin taloudellista huoltosuhdetta entisestään. Maahanmuuton nettokustannuksia tulee perussuomalaisten mielestä pyrkiä nimenomaan vähentämään vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla, Puisto ja Immonen painottavat.

– Hallitusohjelmaan kirjatut viherverot tulevat puolestaan nostamaan liikkumisen ja asumisen kustannuksia rajusti sekä vaikeuttamaan tavallisten suomalaisten elämää. Samalla hallituksen ideologinen ilmastopolitiikka nakertaa investointisuojaa ja luo siten epävarmuutta elinkeinoelämän saralle.

Työmatkustaminen vaikeutuu entisestään

Puiston ja Immosen mukaan suomalaisen työvoiman liikkuvuuteen Suomen sisällä on kiinnitettävä enemmän huomiota.

– Nyt kasvavien kustannusten myötä työmatkustaminen vaikeutuu entisestään. Silti samalla turvapaikkaperusteisia maahanmuuttajia asutetaan verovaroin parhaille työssäkäyntialueille, vaikka harva heistä työllistyy kyseisiin työpaikkoihin.

Yrittäjyys ja kannustava veropolitiikka unohdettu

Puisto ja Immonen nostavat hallitusohjelmasta esiin myös muutaman myönteisen näkökohdan.

– Työllisyysasteen nostaminen on tavoitteena tärkeä ja onnistuessaan samalla tehokas tapa kasvattaa verotuloja. Koulutus- ja tutkimuspanostuksia tarvitaan ja elinikäistä oppimista on kehitettävä. Työllisyydenhoidossa kuntien roolia on aiheellista lisätä, kuten ohjelmassa todetaan.

– Yrittäjyys ja kannustavampi veropolitiikka ovat sen sijaan jääneet hallitukselta sivuun, mikä on erittäin ikävä asia. Kotimaisen ostovoiman vahvistaminen ja suomalaisen omistajuuden edistäminen olisi ehdottomasti pitänyt nostaa avainasioiksi, mutta tässä ohjelmassa ne ovat jääneet pahasti pimentoon.

– Elinvoimainen talous tarvitsee ostovoimaisia kotimarkkinoita ja aktiivista yrittäjyyttä. Tämä on tärkeää nostaa sille kuuluvaan arvoon. Näpertely ja pienet viilaukset tällä saralla eivät riitä, Puisto ja Immonen painottavat.