Takaisin pääsivulle

16 elokuu
2019

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus tyhjän päällä

Kannanotto 16.8.2019

Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus tyhjän päällä

Perussuomalaisten kansanedustajien Olli Immosen ja Sakari Puiston mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2020 on rakennettu tyhjän päälle.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on ensi vuodelle 57 miljardia euroa. Budjettiehdotuksesta käy ilmi, että velanotto lisääntyy, ja budjettiehdotus on 2,3 miljardia alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan ensi vuodelle puolella miljardilla eurolla kuluvasta vuodesta. Ministeriön arvion mukaan valtionvelka nousee 109 miljardiin euroon, kun se kuluvan vuoden heinäkuun lopussa oli yli 104 miljardia euroa.

- Antti Rinteen hallitus aikoo lapioida miljardi euroa pysyviin menoihin tilanteessa, jossa pysyvistä tuloista, eli työllisyyden kasvusta ja talouskasvusta, ei ole mitään varmuutta. Hallitus on rakentanut talouspolitiikkansa sen toiveen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mutta uskottavia keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole esitetty. Budjettiehdotus on itse asiassa myös räikeässä ristiriidassa keväällä esitetyn ministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, Immonen ja Puisto muistuttavat.

- Samaan aikaan kun hallituksen suunnitelmat on perustettu tasaisen kasvun varaan, olemme seuranneet päivittäin talousuutisista, kuinka maailmanmarkkinoilla on paljon epävarmuutta. Nousukiitoon ei pitäisi luottaa, mutta riski alaspäin on sen sijaan huomattava. Hallitukselta tuntuu puuttuvan tyystin realistinen tilannekuva, Immonen ja Puisto jatkavat.

Kasvavan velanoton lisäksi kansanedustajat suhtautuvat nihkeästi myös hallituksen aikeisiin myydä kansallista omaisuutta peräti kolmen miljardin euron edestä.

- Kyseiset rahat tuskin edes päätyvät varsinaisiin investointeihin, vaan suuri osa budjetin käyttömenoihin, kuten suoriin tulonsiirtoihin.

Keskiluokan ostovoima heikkenee

Erityisen ongelmallisena budjettiehdotuksessa Immonen ja Puisto pitävät suomalaisen keskiluokan ostovoiman heikentymistä.

- Ansiotulojen verotuksen jo nyt varsin ankara progressio jyrkkenee entisestään ja iskee voimakkaimmin keskituloisiin. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Työntekijöiden nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä on yksiselitteisesti vastuutonta, Immonen ja Puisto sanovat.

- Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on harkitsematonta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Kotitalousvähennys vähentää harmaata taloutta, vahvistaa kotitalousalan työllisyyttä ja tuo palveluita paremmin kansalaisten saavutettavaksi.

- Kotitalousvähennystä on veivattu vuoroin ylös ja alas, ja nyt sitä leikataan ilmeisesti pelkästään fiskaalisista syistä kattamaan hallituksen esittämiä uusia pysyviä menoja, Immonen ja Puisto toteavat.

Autoilijoille budjetti tietää kylmää kyytiä. Polttoaineveroon on tulossa elokuusta 2020 lähtien peräti 250 miljoonan euron korotus.

- Elinkustannusten nousu muun muassa polttoaineverotuksen kiristymisen myötä syö hallituksen lupaamat perusturvan etuuskorotukset sekä pienituloisten ansiotuloverotuksen kevennykset, Immonen ja Puisto avaavat.

Yrittäjyys jäänyt tyystin sivuun

Immonen ja Puisto nostavat esiin, että budjettiehdotuksella ei paranneta yritysten toiminnan edellytyksiä ja yrittäjyys on muutenkin hallitusohjelmassa prioriteettilistan pohjalla.

- Täytyy muistaa, että yrityksiin syntyvät uudet työpaikat. Yrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen on Suomen talouspolitiikan yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Esimerkiksi arvonlisävelvollisuuden alarajan nosto sekä Viron yritysveromallin pilotointi loisivat uutta uskoa yrittäjyyteen.

Ministerien avustajakaarti paisuu

Budjetin suurin hyötyjä löytyy läheltä, sillä hallituksen ministerit ovat koonneet ympärilleen ennätysmäärän erityisavustajia ja valtiosihteereitä.

- Tämä on hallitukselta härskiä toimintaa. Ministerien avustajakaartin kuluihin uppoaa kauden aikana 32 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kyse on piilopuoluetuesta ja poliittisista suojatyöpaikoista puoluetovereille. Tämän toimintatavan soisi jo jäävän historian romukoppaan, Immonen toteaa.

- Ministeriavustajien määrän tulee olla riittävä, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että nyt on menty aivan liian pitkälle. Määrää on nostettu niin paljon, että nyt se itse asiassa haittaa jo itse päätöksentekoakin, aikaisemmin erityisavustajana toiminut Puisto sanoo.

Haittamaahanmuutto jatkuu

Hallitus syytää rahaa eri paikkoihin korjatakseen asioita, mutta samaan aikaan monet yhteiskunnan ongelmien juurisyyt pahenevat. Erityisesti haittamaahanmuuton jatkumisella tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia Suomelle yhteiskunnan monilla eri alueilla.

- Hallituksen harjoittaman löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena maahanmuuton kustannukset ja haittavaikutukset tulevat kasvamaan vuosi vuodelta. Erilaisia ongelmia pyritään osin paikkaamaan toisesta päästä jakamalla veronmaksajien rahaa, mutta toisesta päästä tilanteen annetaan pahentua ilman huolen häivää, Puisto toteaa.

- Vihervasemmistohallituksella on käsi syvällä nykyisten veronmaksajien taskussa, mutta tämä luo avoimen piikin myös tulevien veronmaksajien kontolle, jotka joutuvat kustantamaan nyt harjoitetun vastuuttoman politiikan, Immonen sanoo.