Takaisin pääsivulle

08 maaliskuu
2017

Valtioneuvoston puolustusselonteko

Valtioneuvoston puolustusselonteko

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Olli Immonen

Ensi viikolla vietetään taas talvisodan päättymisen muistojuhlaa eri puolella Suomea, päättymisestä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 77 vuotta. Välirauhasta seuraavana päivänä armeijan ylipäällikkö Mannerheim totesi puheessaan: ”Armeijamme oli pieni, reservit ja kaaderit riittämättömät. Emme olleet varustautuneet sotaan suurvaltaa vastaan.”

Hallituksen puolustusselonteko ei kerro sotaan varustautumisesta, mutta siinä todetaan se tosiasia, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja siihen on reagoitava. Suomen puolustusta vahvistetaan, kehitetään kokonaisvaltaisesti ja sitä luodataan tulevaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tukee parlamentaarisessa yhteistyössä valmistellun selonteon linjauksia. Tämä vaalikausi on maavoimien kehittämisen ajanjakso, kuten puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut. Ensi vaalikaudella keskitytään vanhentuvien merivoimien alusten ja hävittäjien korvaushankkeisiin. Selonteossa näille suurhankinnoille luodaan perusta. Sotaa ei kukaan toivo, mutta uskottava puolustus on alueellamme vakautta luova tekijä. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan.

Mitä uutta nyt tehdään? Tiivistetysti sanottuna valmiutta parannetaan, materiaalihankintoihin panostetaan ja sodan ajan joukkoja kasvatetaan. Lisäksi valmistellaan strategiset suorituskykyhankkeet. Valmiuden parantaminen tarkoittaa käytännössä joukkojen kouluttamista, materiaalisen valmiuden kehittämistä sekä lainsäädännön muutoksia, joista esimerkkinä sotilastiedustelulaki ennakkovaroituskykyä parantamaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä panee tyytyväisenä merkille, että tulevat materiaalihankinnat ja Laivue2020-hanke tietävät lisää tilauksia kotimaiselle puolustusteollisuudelle.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö on yksi keinovalikoimista turvallisuutemme lujittamistyössä. Puolustusyhteistyön syventäminen edesauttaa kriisinajan yhteistyön edellytyksiä. Turvatakuita meillä ei ole, mutta Naton, EU:n ja kahdenvälisesti Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen mahdollistava lainsäädäntö tähtäävät siihen, että tiukan paikan tullen meillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet tuen saamiselle. Yllä mainitussa samaisessa päiväkäskyssään Mannerheim toteaa: ”Emme ole saaneet enempää ulkomaista apua kuin kaksi tykistöllä ja lentokoneilla vahvistettua pataljoonaa rintamillemme.” Nykyisin ulkopoliittinen asemamme on jo vakaampi. Se on lujittunut vuosikymmenten ponnistusten ansiosta, ja se työ jatkuu.

Vahva kansallinen puolustus on puolustusratkaisumme kulmakivi. Viime hallituskaudella puolustusbudjetista leikattiin 10 prosenttia, sodan ajan joukkoja pienennettiin kolmanneksella ja kuusi varuskuntaa lakkautettiin. Tämä perustui virheelliseen arvioon turvallisuusympäristömme kehittymisestä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valittaa myös viime vaalikaudella tehtyä päätöstä liittyä jalkaväkimiinoja kieltävään Ottawan sopimukseen. Jalkaväkimiinat olisivat olleet hyvin kustannustehokas keino edesauttaa Suomen puolustusta. Nyt jalkaväkimiinojen myötä menetettyä pelotevaikutusta korvataan ministeri Niinistön johdolla ja kotimaisen teollisuuden innovaatioiden voimin kehittämällä kokonaan uutta suorituskykyä. Tuloksista saamme kuulla toivottavasti jo tämän vuoden aikana.

Merkittävää on, että Suomen sodan ajan joukkojen vahvuutta esitetään selonteossa nostettavaksi 280 000 sotilaaseen ja että koko maan puolustusta vahvistetaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tukee tätä linjausta. Paikallisjoukkoihin suunnitellaan merkittävää lisäystä, joka toteutettaisiin yhteistyössä vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatioiden kanssa pohjoismaisen mallin mukaan. Koko Suomea puolustetaan.
Lopuksi tahdon vielä kiittää perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta ministeri Niinistöä erinomaisen uutterasta ja paneutuvasta toiminnasta Suomen puolustuksen kehittämis- ja ajanmukaistamistyössä!

Lisätietoja:
Olli Immonen, kansanedustaja