Takaisin pääsivulle

11 huhtikuu
2018

Työvoiman tarveharkinnan poistolle ei perusteita

”Nuiva maahanmuuttopolitiikka hidastaa Helsingin ja Suomen kasvua”, toteaa Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr). Kysyisin Vesikansalta, että mikä ihmeen ”nuiva maahanmuuttopolitiikka”? Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka. Maahamme tuli viime vuonna enemmän turvapaikanhakijoita kuin väestöllisesti saman kokoisiin Norjaan ja Tanskaan. Suomella on löysä maahanmuuttopolitiikka, mitä tulee turvapaikkapolitiikkaan. Suomi tarvitseekin entistä tiukempaa otetta tässä suhteessa.

Mitä taas työvoiman tarveharkinnan poistamiseen tulee, Vesikansalla tuntuu menevän puurot ja vellit sekaisin. Työperäinen maahanmuutto olisi lähtökohtaisesti osattava erottaa turvapaikanhausta ja elintasopakolaisuudesta. Tietyllä tavalla tarveharkinnan poisto ja turvapaikkapolitiikka kuitenkin linkittyvät toisiinsa: tarveharkinnan poisto tulisi aiheuttamaan pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle, sillä myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin sovellettaisiin kyseistä käytäntöä. Tarveharkinnan poiston seurauksena syntyisi myös halpatyömarkkinat. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka joku yksittäinen EU:n ulkopuolelta tullut henkilö toimisi matalapalkkaisessa työssä, taloudellinen huoltosuhde kuitenkin heikkenee, jos ja kun perhe muuttaa mukana Suomeen.

Tarveharkinnan poistoa on perusteltu ennen kaikkea työvoimapulalla. Kyseinen perustelu on kestämätön, sillä pätevä työntekijä saa jo nyt Suomeen työluvan, mikäli jollakin alalla on työvoimapula ja hänen paperinsa ovat kunnossa.

Suomessa on nykyisin valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia, joilla on oleskelulupa ja oikeus työntekoon. Työllisyystilastojen mukaan työnteko ei näytä olevan kovin suosittua eräiden maahanmuuttajaryhmien keskuudessa. Mitä apulaispormestari Vesikansa aikoo ehdottaa tehtäväksi tälle ongelmalle?