Takaisin pääsivulle

09 tammikuu
2019

Tienkäyttömaksut ulkomaiselle raskaalle liikenteelle

Olen viime vaalikaudesta, vuodesta 2012 asti ajanut aktiivisesti tienkäyttömaksujen ulottamista Suomen teillä liikkuvalle ulkomaiselle raskaalle liikenteelle. Tänään asiassa päästiin viimein hieman etenemään, kun hallitus toi eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jonka tavoitteena on hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttövero siten, että kotimaisen kaluston verorasitus ei keskimäärin nousisi. Kustannus kompensoidaan ammattiliikenteelle EU-maksimin mukaisesti.

On syytä muistuttaa, että hallitusneuvotteluissa vuonna 2015 hallitus asetti perussuomalaisten vaatimuksesta tavoitteeksi ottaa käyttöön raskaan liikenteen tienkäyttömaksu.

Tähän asti Euroopan unionissa on kerätty erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Esimerkiksi norjalaiset yritykset ovat käyttäneet kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista tieverkostoa, koska se on ollut niille ilmaista. Tieliikenneverkon ylläpidosta on huolehtinut suomalainen veronmaksaja ulkomaisten yritysten mitenkään osallistumatta teiden kunnossapitoon.

Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saadaan osallistumaan kotimaisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä ei ratkaise täysin kilpailukykyongelmaa, mutta se parantaa suomalaisten yritysten asemaa.

Viimein vuoden 2018 huhtikuussa kehysriihen yhteydessä hallitus päätti vinjettitasoista ja veron rajaamisesta vain raskaisiin yli 12 tonnin kuorma-autoihin. Samalla hallitus päätti, että vinjetin aiheuttama lisäkustannus kompensoidaan kokonaan kotimaiselle raskaalle liikenteelle käyttövoimaveroa alentamalla.

Verovelvollinen olisi ensi sijassa ajoneuvon haltija. Vero määrättäisiin veroilmoitusten perusteella. Verovelvollinen voisi ilmoittaa kuorma-auton käyttökaudeksi 1, 7, 30 tai 365 päivää. Veron määrä olisi 400—1 122 euroa vuoden käyttökaudelta ajoneuvon EURO-päästöluokan ja akseliluvun mukaan. Päivän käyttökaudelta vero olisi kahdeksan euroa kaikille kuorma-autoille.

Verotustehtävää hoitaisi Liikenne- ja viestintävirasto. Veroa valvoisivat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Jos havaittaisiin, että tieliikenteessä käytetään kuorma-autoa, josta ei ole tehty lain edellyttämää ilmoitusta, kannettaisiin sanktioluonteista seuraamusmaksua.

Ajoneuvoverolakia muutettaisiin samalla siten, että raskaista kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa alennettaisiin ja veron rakennetta muutettaisiin. Käyttövoimavero määräytyisi kuorma-auton kokonaismassan, akselien lukumäärän ja jousitustyypin perusteella sekä sen mukaan, onko auto varustettu perävaunujen vetämiseen.

Ehdotukset edellyttävät muutoksia myös polttoainemaksusta annettuun lakiin, ajoneuvolakiin sekä liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tienkäyttömaksujen lisäksi perussuomalaiset ovat vaatineet, tätä nykyä oppositiosta käsin, polttoaineveron alentamista. Hallitus korotti liikennepolttoaineiden veroa vuonna 2016 reilulla kahdella sentillä litralta. Hallitus linjasi tässä yhteydessä, että veronkorotusta tarkastellaan uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin tynnyriltä. Polttoaineiden hinnat ovat nyt nousseet ennätyskorkeiksi, mutta siitä huolimatta nykyinen keskusta- ja kokoomusvetoinen hallitus ei ole lupausta pitänyt.

Asutuskeskusten ulkopuolella auton käyttö on käytännössä välttämätöntä niin työ-, asiointi- kuin koulumatkoihinkin. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Perussuomalaiset vaatii, että veronkorotus perutaan. Tämä on niin suomalaisten kuljetusyrittäjien, teollisuuden kuin kaikkien jokapäiväisessä elämässään autoa tarvitsevien suomalaisten etu.