Takaisin pääsivulle

08 kesäkuu
2016

Tiedote: Lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi

TIEDOTE 8.6.2016  (julkaisuvapaa heti)

Perussuomalaisten kansanedustajilta lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi

Perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen ryhtyvät keräämään torstaina (9.6.2016) kansanedustajilta allekirjoituksia valmistelemaansa lakialoitteeseen kerjäämisen kieltämiseksi. Nimienkeruu jatkuu aina eduskunnan kesän istuntotauon alkuun saakka, jonka jälkeen lakialoite jätetään eduskunnan keskuskansliaan.

Kerjääminen on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana, kun maahan on saapunut kerjäläisiä pääasiassa Romanian ja Bulgarian alueilta. Kerjäämisen kieltämisestä on käyty vuosittain keskustelua julkisuudessa, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ryhdytty tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin.

Kerjääminen on organisoitua toimintaa, johon sisältyy monenlaista rikollisuutta kuten ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Kerjääminen on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi, johon myös sisäministeriön asettama työryhmä kiinnitti huomiota raportissaan vuonna 2010. Toiminnallaan kerjäläiset vaikuttavat negatiivisesti kaupunkien viihtyisyyteen ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.

Lakialoitteella pyritään muuttamaan järjestyslain pykäliä 7 ja 16 siten, että kerjäämisestä voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Lakialoite on samansisältöinen kuin aiemmin viime vaalikaudella jätetty vastaava aloite.

- Kerjääminen ei kuulu turvalliseen ja vakaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siksi kerjäämiseen on puututtava. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei Romanian ja Bulgarian kerjäläisten kerjäämällä hankkimat rahat mene heille itselleen, vaan valtaosin kerjäämisbisnestä pyörittäville järjestäytyneille rikollisliigoille, kansanedustaja Rami Lehto toteaa.

- Kerjäämisen kriminalisoinnissa on kyse myös ihmisoikeuksista. Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle sekä lähtömaissa että Suomessa, kansanedustaja Olli Immonen sanoo.

- Myös muualla Euroopassa kielteisyys kerjäämistä kohtaan on lisääntynyt, ja toimia on tiukennettu. Esimerkiksi Ruotsissa ulkomailta tulleita kerjäläisiä on jopa karkotettu takaisin lähtömaihinsa. Karkottaminen olisi mahdollista myös Suomessa, mikäli ulkomailta tullut henkilö syyllistyisi jatkuvasti lain rikkomiseen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.

Kansanedustajakolmikon mukaan kerjäämisen mahdollistava lainsäädäntö uhkaa lisätä entisestään Suomen houkuttelevuutta järjestäytyneen rikollisuuden silmissä muiden maiden kiristäessä linjaansa.

_________________________________________________________________________________

Alla lakialoite kokonaisuudessaan:

 

LAKIALOITE
Laki järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta

 

Eduskunnalle

Ulkomailta Suomeen tulevien kerjäläisten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana, mikä näkyy katukuvassa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Kerjäläisistä suurin osa koostuu Bulgarian ja Romanian romanivähemmistöön kuuluvista henkilöistä.

Sisäasiainministeriön kerjäämisen kieltämistä selvittämään asettaman työryhmän vuonna 2010 laatiman julkaisun mukaan vuoden 2008 jälkeen kerjääminen on saanut yhä aggressiivisempia piirteitä. Kerjääminen on organisoitua toimintaa ja siihen liittyy olennaisesti ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikollisorganisaatiot lainaavat romaneille korkeakorkoista matkarahaa, mikä pakottaa heidät Suomessa muun muassa kerjäläisiksi, katusoittajiksi ja jopa prostituoiduiksi. Sisäasiainministeriön mukaan tällä tavoin saadut rahat menevät suurelta osin järjestäytyneille rikollisjärjestöille.

Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundossa on ollut vuoden 2016 keväällä asiakkaita, pääasiassa Romanian ja Bulgarian romaneja, noin 3800, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kävijöitä oli 1500 (Metro 18.5.2016). Lisäksi on mahdollista, että osa maassamme laillisesti tai laittomasti oleskelevista turvapaikanhakijoista saattaa aloittaa kerjäämisen lisäansioiden toivoissa, mikä nostaa kerjäläisten määrää entisestään.

Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä ulkomailta tulleiden kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle. Romanian ja Bulgarian velvollisuus on huolehtia omista kansalaisistaan. Kyseisten maiden kansalaisten oleskelu Suomessa jättää nämä ihmiset kaikkien maiden viranomaisjärjestelmien ulkopuolelle, ja vapauttaa lähtömaiden kansalliset hallinnot vastuistaan. Tämän velvollisuuden hoitamista ei millään tavoin helpota se, että suljemme silmämme kerjäämiseksi naamioidulta järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Ulkomailta Suomeen kerjäämään tulleiden ihmisten kaltoin kohtelu vain jatkuu Suomessa.

Kerjääminen ei kuulu suomalaiseen elämänmuotoon ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomessa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä sosiaalipolitiikan saralla, jottei kenenkään tarvitse kerjätä elantonsa eteen. Lisäksi kerjäläisillä on huomattavan kielteinen vaikutus kaupunkiemme turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Poliisin mukaan romanialaisia epäillään vuosittain useista tuhansista rikoksista, kuten varkauksista, pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista.

Muualla Euroopassa suhtautuminen kerjäämiseen on muuttunut kielteisemmäksi, ja lakeja on tiukennettu. Myös Suomessa kansalaiset suhtautuvat kerjäämiseen hyvin kielteisesti, mikä käy ilmi erilaisista kyselytutkimuksista. Romanian ja Bulgarian romanien tulijamäärän kasvu maassamme on osaltaan merkki siitä, että kerjäläiset suuntaavat jatkossa Suomen kaltaisiin maihin, joissa kerjääminen on vielä laillista. Suomen tulee pikaisesti päivittää lainsäädäntöään tältä osin ja poistaa ylimääräiset vetovoimatekijät.

Järjestyslain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla. Vuonna 2003 voimaan astunut nykyinen järjestyslaki mahdollistaa kuitenkin vain häiritsevään kerjäämiseen puuttumisen.

Kerjääminen yleisellä paikalla itseään elättääkseen tulee kieltää järjestyslailla. Lisäksi kerjääminen yleisellä paikalla myös muiden, kuten lähtömaan rikollisjärjestöjen, elättämiseksi on kiellettävä. Järjestyslain 2 luvun 7 §:ään tulee lisätä uusi 4 momentti, joka kieltää yleisellä paikalla kerjäämisen. Järjestyslain seuraamukset on säädetty 5 luvun 16 §:ssä järjestysrikkomuksena. Tähän pykälään tulisi lisätä uutena 12 kohta, joka mahdollistaisi sanktion yleisellä paikalla kerjäämisestä. Seuraamuksena kerjäämisestä voitaisiin tuomita lainkohdan mukaisesti sakkorangaistus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään järjestyslain (612/2003) 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 530/1999 ja
744/2006, uusi 4 momentti ja 16 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta seuraavasti:

7 §
Muu häiriötä aiheuttava toiminta

————————————————————————————————————

Kerjääminen yleisellä paikalla on kielletty.

————————————————————————————————————

   16 §
                 Järjestysrikkomus

Joka tahallaan
————————————————————————————————————

12) kerjää yleisellä paikalla 7 §:n 4 momentin vastaisesti,

————————————————————————————————————

Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.

 

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2016

Rami Lehto /ps

Olli Immonen /ps

Jari Ronkainen /ps