Takaisin pääsivulle

10 joulukuu
2018

Suomi sitoutui tuhoisaan GCM-sopimukseen

Surullinen päivä Suomelle. Suomi sitoutui tänään Marokossa järjestetyssä YK:n siirtolaisuuskokouksessa tuhoisaan GCM-sopimukseen. Sopimuksen ulkopuolelle ymmärsivät jäädä muun muassa  Yhdysvallat, Itävalta, Australia, Italia, Dominikaaninen tasavalta, Tšekin tasavalta, Unkari, Puola, Latvia ja Slovakia. Nostan hattua näille maille.

Suomen edustajana kokoukseen osallistui kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen.

Mitään julkista keskustelua ei GCM-sopimuksesta Suomessa käyty, vaikka perussuomalaiset ja muut kansallismieliset sitä peräänkuuluttivatkin. Hallituksella ei ole ollut uskallusta eikä halua tuoda sopimusta käsiteltäväksi myöskään eduskunnan suureen saliin, vaikka perussuomalaiset sitä moneen otteeseen vaativat. Sen sijaan hallitus pyrki saattamaan sopimuksen voimaan mahdollisimman vähin äänin ja kansalta piilossa.

GCM-sopimusta on puolusteltu sillä, ettei se ole oikeudellisesti sitova. Suomi tuskin kuitenkaan sitoutuisi mihinkään sopimukseen sillä periaatteella, ettei se aio noudattaa sopimusta. Suomella on tapana sitoutua kaikkiin sopimuksiin orjallisesti, kuten nähtiin esimerkiksi turvapaikanhakijoita koskevan vapaaehtoisen taakanjakomekanismin yhteydessä. On myös merkillepantavaa, että vaikka GCM ”ei ole sitova”, tekstissä todetaan 86 kertaa, mihin kaikkeen sopimusosapuolet ”sitoutuvat”.

Todellisuudessa Suomi ei tule vanhan vallan aikana sivuuttamaan edes ei-sitovia kansainvälisiä sitoumuksiaan, kun se laatii omaa lainsäädäntöään. GCM-sopimukseen tullaan vetoamaan lakien käsittelyvaiheessa samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin kansainvälisiin sopimuksiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee myös vetoamaan kaikkiin sellaisiin sopimuksiin ja asiakirjoihin, jotka tukevat EIT:n omaksumaa käytäntöä, kun se ratkaisee erilaisia siirtolaisuuteen liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä.

Tulevaisuudessa Eurooppaan tulee kohdistumaan äärimmäisen suuri muuttopaine Afrikasta ja Lähi-idästä, mikä johtuu lähinnä suuresta väestönkasvusta. Kyseessä on suurin uhka suomalaiselle yhteiskunnalle sitten jälkeen viime sotien. Maahanmuutto-ongelmaa ei ratkaista maahantulijoiden oikeuksia parantamalla tai avaamalla uusia laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan, vaan tarvitsemme ennen kaikkea konkreettisia toimia, joilla estetään massamaahanmuutto Suomeen.

GCM-sopimuksen asiakirjassa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään vaihtoehtoja.” Tämä kirjaus on vastoin perussuomalaisten poliittisia tavoitteita. Me haluamme Suomeen lainsäädännön, jonka nojalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt otetaan säilöön siihen asti, kunnes he poistuvat maasta vapaaehtoisesti tai kunnes viranomaiset poistavat heidät maasta. Se, ettei säilöönottoja tehdä, on keskeinen vetovoimatekijä laittomille maahantulijoille. Sellaisen lakiuudistuksen tekeminen, joka mahdollistaisi nykyistä joustavamman ja järjestelmällisemmän säilöönoton esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille, muuttuu GCM-sopimusten seurauksena vaikeammaksi, koska jatkossa voidaan vedota siihen, että Suomi on sitoutunut välttämään säilöönottoja.

Ongelmallista sopimuksessa on myös kirjaus siitä, että allekirjoittajamaat tarjoavat siirtolaisille pääsyn peruspalvelujen käyttäjiksi. Ulkoministeriön julkaisemassa suomennoksessa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Sitoudumme varmistamaan, että kaikki siirtolaiset voivat siirtolaisasemastaan huolimatta käyttää ihmisoikeuksiaan tarjoamalla heille turvallisen pääsyn peruspalveluihin.” Peruspalvelujen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville on käyty vuosien ajan tiukkaa poliittista vääntöä kuntatasolla. Nyt palvelujen puolesta puhuvat saavat vaatimuksilleen selkänojaksi kansainvälisen sopimuksen.

_______________________________________________________

LUE MYÖS:

Ruotsin Journalistiliitto kritisoi GCM-sopimuksen rajua kirjausta

GCM-extra: Perussuomalaiset vaatii Suomea pois sopimuksesta