Takaisin pääsivulle

17 elokuu
2010

Suomalaisen työn puolesta – ilmastohysteriaa vastaan

Suhtaudun skeptisesti väitteeseen ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Mikään taho maailmassa ei ole pystynyt varmasti todistamaan, että ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmastonmuutosta ilmiönä en kuitenkaan epäile. Maapallon ilmasto on muuttunut aina (myös aikana ilman ihmisen teollista toimintaa), ja se tulee aina muuttumaan. Ilmasto muuttuu, koska se on luonnollista. Erilaiset kyselyt esimerkiksi Britanniasta ja Yhdysvalloista osoittavat, että ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ei uskota myöskään muualla maailmassa.

Tiedetään, että monet ympäristötahot ja poliitikot levittävät tarkoituksellisesti ilmastonmuutoksesta virheellisiä käsityksiä saadakseen kannatusta omille poliittisille ratkaisuilleen. Muistissa on vielä muun muassa East Anglian sähköpostiskandaali , kun yksi maailman johtavista ilmastontutkimuslaitoksista joutui hakkeroinnin kohteeksi. Tuolloin kävi ilmi, ettei IPCC:n tutkijoiden tietoihin voida luottaa. Skandaalit IPCC:n raporteissa saivat jopa osan IPCC:n omista tutkijoista vaatimaan YK:n ilmastopaneelia hajotettavaksi. Uutisia ilmastohuijauksesta on alkanut kantautua lisääntyvässä määrin ympäri maailmaa, muun muassa Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kuvio on tainnut mennä niin, että ilmastotutkijat ovat päättäneet ennakolta lopputuloksen ja tämän jälkeen manipuloineet tutkimustulokset tukemaan ennakolta päätettyä lopputulosta.

EU on ottanut ilmastonmuutostaistelussa maailmanparantajan roolin. Muu maailma katselee touhua vierestä. Teollisuus ja työpaikat lähtevät Euroopasta pois, kun ympäristöpolitiikalla ja päästösäädöksillä työstä on tehty aivan liian kallista. Tällä tavoin EU rapauttaa omaa taloudellista toimintakykyään. Kiina ja Yhdysvallat eivät ilmastonmuutosuskonnolle sekä kalliille ja kilpailua vääristävälle päästökaupalle lämpene, joten nämä tulevat jyräämään EU:n alleen. Paras ratkaisu olisikin, että suomalaisen perusteollisuuden kilpailuasemaa huonontavasta ja kotitalouksien sähkölaskua nostavasta päästökaupasta päästäisiin kokonaan eroon. Päästökaupan seurauksena Suomesta on siirtynyt pois paperi- ja terästuotantoa. Jos Suomessa koettaisiin Ranskan tavoin metsänhoito ilmastolle tuhoisaksi toiminnaksi, saisimme sanoa hyvästit myös metsäteollisuudelle.

Suomi ei pysty kilpailemaan halvalla työvoimalla eikä halvoilla raaka-aineilla. Ainoastaan kohtuuhintainen sähköenergia voi säilyttää teollisia työpaikkoja. Siksi olen sitä mieltä, että ydinvoima on Suomelle järkevin vaihtoehto. Mielestäni asiasta voitaisiin kuitenkin järjestää kansanäänestys, mikäli kansa niin haluaa.

Nykyisellä valtiovallalla on erikoinen halu leikkiä maailmanparantajaa suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Joulukuussa 2009 Suomi lupasi 110 miljoonaa euroa ilmastonmuutoksen vaatimiin sopeutumistoimiin kehitysmaissa. Eikö valtiovalta keksinyt tällekään rahalle parempaa käyttöä esimerkiksi kotimaassa? Ilmastohysteria tulee Suomelle kaikin puolin kalliiksi.

Se, että suhtaudun skeptisesti ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, ei tarkoita sitä, että kannattaisin ympäristön saastuttamista ja roskaamista. Päinvastoin. Mielestäni ympäristöstä tulee pitää hyvää huolta. Siksi onkin tärkeää, että jatkuvasti kehitetään muun muassa mahdollisimman saasteettomia energiamuotoja. Myös kestävään kehitykseen on syytä panostaa. Maailmanlaajuisesti kaikista tärkeintä olisi kuitenkin pyrkiä pysäyttämään kehitysmaiden räjähdysmäinen väestönkasvu, joka on tällä hetkellä ympäristölle valtava aikapommi. Väestönkasvu on asia, jonka nostimme esille myös Nuivassa vaalimanifestissa. Mielestämme siihen vaikutettaisiin parhaiten sitomalla kehitysmaille maksettava tuki muun muassa syntyvyyden sääntelyyn ja siinä saavutettuihin tuloksiin sekä naisen aseman kohentamiseen ennen kaikkea koulutuksen ja perhelainsäädännön keinoin.

Ilmastonmuutoshysterian sijaan Suomessa pitäisi keskittyä täysillä suomalaisen työllisyyden edistämiseen.