Takaisin pääsivulle

15 marraskuu
2018

Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

SUOMEN UUTISISSA 15.11.2018 JULKAISTU ARTIKKELI:

Eduskunnassa keskusteltiin eilen oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2019. Tänä vuonna kaikkien eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteissa nousivat vahvasti esiin ympäristökysymykset.

Perussuomalaisten kansanedustajien ja ympäristövaliokunnan jäsenten Olli Immosen ja Rami Lehdon mielestä perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto ympäristöpolitiikassa nojaa hallitusta ja muita oppositiopuolueita enemmän realismiin.

– Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kattaa kaikki politiikan osa-alueet. Ympäristöpolitiikassa perussuomalaiset tähtäävät suomalaisen työn puolustamiseen, kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kansallisomaisuuden ja ympäristön suojeluun, Immonen ja Lehto toteavat.

– Emme keskity ympäristöpolitiikassa pelkkään julistamiseen, vaan esitämme konkreettisia, vaikuttavia ja realistisia vaihtoehtoja useille politiikan sektoreille, jotka ovat yhteydessä ympäristöteemaan.

Suomalainen työ on ympäristöteko

Perussuomalaisten mukaan suomalainen työ itsessään on ympäristöteko. Teollisuuden, yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on tärkeää, koska Suomessa tuotteet tuotetaan puhtaasti ja ympäristöä kunnioittaen.

– Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto ajetaan Suomesta maihin, joissa ei noudateta vastuullisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi ympäristönormeja polkien valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä maapallon toiselta laidalta Suomen markkinoille, Immonen toteaa.

– Suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia. Nostetaan paikallistaloudet kunniaan ja suositaan suomalaista.

Ilmastotullit saastuttajamaille

Perussuomalaiset esittää ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu maissa, jotka eivät noudata eurooppalaisia ympäristönormeja. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää EU-jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata saastuttajamaiden tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.

Perussuomalaiset näkee, että Suomen energiaintensiivisen vientisektorin kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta.

– Sähkö- ja muut energiaverot tulee seuraavan kahden vaalikauden aikana laskea EU:n minimitasolle. Teollisuutemme rakenne on koko EU:n energiaintensiivisin. Vastaavasti maksettavia energiatukia ja sähköveron kompensaatioeriä tulee poistaa. Energiaverot ovat tasaveroja, joiden laskeminen tukee ennen kaikkea pienituloisten ostovoimaa, Lehto sanoo.

Yritystukijärjestelmä remonttiin

Perussuomalaiset haluaa luopua vuodesta toiseen samoille yrityksille maksettavista automaattituista ja rajata tuet sellaisiin yrityksiin, jotka tuottavat Suomeen uusia työpaikkoja ja investointeja sekä luovat innovaatioita.

– Haluamme uudistaa yritystukijärjestelmän. Yritystuilla tulee olla selkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Lisäksi tuen on kohdistuttava sellaisiin tarkoituksiin, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutetta, Lehto avaa.

– Suomessa on maksettu jo vuosikausia esimerkiksi tuulivoimatukea, mutta alalle ei ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Haluamme rajata yritystuet niihin yrityksiin, joiden alkutaivalta ja investointeja tukemalla yritys voi työllistää ja innovoida palveluita. Erityisesti energiasektorilla on siirryttävä tuotannon jatkuvasta tukemisesta innovaatiotukiin. Tuulivoiman tuotantotuki tulee poistaa, ja eri energiamuotoja on kohdeltava tasavertaisesti.

Hiiltä käytetään vielä pitkään muualla

Perussuomalaisten mielestä uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää on panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.

– Näin voidaan kehittää edelleen teknologisia ratkaisuja, jolla hiiltä ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien voimalaitosten ominaispäästöt olisivat minimoitavissa. Muualla Euroopassa hiiltä käyttäviä laitoksia ei tulla ajamaan alas vielä kymmeniin vuosiin. Myös Suomen tulee ylläpitää näitä laitoksia huoltovarmuuden nimissä, Immonen sanoo.

Liikennepolttoaineiden verotusta alennettava

Perussuomalaiset kannattavat liikennepolttoaineiden verotuksen alentamista. Hallitus korotti liikennepolttoaineiden veroa vuonna 2016 reilulla kahdella sentillä litralta.

– Täytyy muistaa, että hallitus linjasi tässä yhteydessä, että veronkorotusta tarkastellaan uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin tynnyriltä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet korkealle tasolle, mutta siitä huolimatta lupausta uudelleentarkastelusta ei ole pidetty, Lehto hämmästelee.

– Kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on käytännössä välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Vaadimme liikennepolttoaineiden verotuksen perumista, Immonen toteaa.

Tieverkostoon panostettava

Perussuomalaiset katsoo, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys elinkeinoelämän toiminnalle sekä kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle.

– Tällä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Samalla pidetään koko Suomi asumiskelpoisena, Immonen sanoo.

Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa, ja vuonna 2019 se kääntyy kasvuun. Korjausvelan kasvu tarkoittaa sitä, että rahatalouden velkaa on siirretty reaalitalouden velaksi, mikä tarkoittaa käytännössä tieverkon rappeutumista.

Perussuomalaiset näkevät, että nykyinen budjettirahoitusmenettely on tiensä päässä. Perussuomalaiset esittää, että eduskunta säätää lain liikennerahastosta, johon jokainen työeläkevakuutuslaitos velvoitetaan sijoittamaan 5 prosenttia rahastojensa varoista.

– Esittämämme mallin myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranisi. Eläkkeen saajien asemaan ja eläketurvaan menettely ei vaikuttaisi lainkaan. Kun suuret liikennehankkeet rahoitettaisiin rahastosta, valtion vuosittaisista budjettivaroista nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää koko liikenneverkon kunnossapitoon.

Tienkäyttömaksut ulkomaisille kuljetusyrittäjille

Perussuomalaiset kannattavat tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. Euroopan unionissa kerätään erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

– Tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja, eivätkä ulkomaiset yritykset ole osallistuneet teiden kunnossapitoon. Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saadaan osallistumaan liikenneinfrastruktuurimme ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä parantaa huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa. Lisäksi tienkäyttömaksut tuovat valtiolle kaivattuja lisätuloja nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Lehto toteaa.

Asumiskustannuksia alennettava

Perussuomalaisten asumisohjelma sisältää useita toimia hillitsemään asumisen kustannuksia. Perussuomalaisten tavoitteena on, että jatkossa asumiskustannukset eivät vie yli kolmannesta kotitalouksien tuloista.

– Monilla vuokralla asuvista henkilöistä ei ole mahdollisuutta muuttaa edullisempiin vuokra-asuntoihin, kun sellaisia ei ole edes tarjolla. Kohtuuhintaisen vuokra-asuinrakentamisen kiihdyttämiseen on keksittävä uusia keinoja muun muassa kaavoituksen ja rahoitusratkaisujen kautta, Immonen sanoo.

Perussuomalaiset näkevät, että vuokra-asuntotuotannossa on panostettava nykyistä enemmän kunnallisiin vuokra-asuntoihin.

– Jatkossa ei voi olla niin, että kantaväestöön kuuluvia on ilman asuntoa, mutta turvapaikanhakijoille asunnot etsitään hinnalla millä hyvänsä. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ensisijaisesti olemme vastuussa omien kansalaistemme perustarpeiden hoitamisesta kuntoon, Immonen sanoo.

Sähkön siirtohinnoitteluun puututtava

Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite.

– Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle. Sähkön korkeaan siirtohinnoitteluun on puututtava, Lehto vaatii.

Perussuomalaiset eivät halua korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä. Lehdon mukaan hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa.

– Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava. Lisäksi esitämme asumiskustannusten laskemista kiinteistöverorasitusta oikeudenmukaistamalla. Esitämme kiinteistöveroprosenttien laskemista vuoden 2015 tasolle.

Hallittu maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko

Perussuomalaisten mielestä muuttoliike kehitysmaista Suomeen tulee lopettaa muun muassa siksi, että asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Kehitysavussa tulee puolestaan korostaa naisten aseman parantamista ja väestönkasvun hillitsemistä.

– Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia, Immonen sanoo.

– Haittamaahanmuuttoa pystytään rajoittamaan poliittisen päätoksenteon keinoin. Maahanmuutto ei ole mikään luonnonvoima – se voidaan pysäyttää, Lehto painottaa.

Kansallisomaisuus ei ole kaupan

Perussuomalaiset näkevät, että puhdas vesi, ilma ja luonto ovat suomalaisten kansallisomaisuutta, jota ei tule yhtiöittää tai myydä ulkomaille.

– Suomen maaperän luonnonvarojen ei tule olla kenen tahansa hyödynnettävissä niin, että esimerkiksi kaivosyhtiö hyödyntää malmiesiintymiä ja pilaa ympäröivän luonnon, mutta kaivosten ehtyessä yhtiö laitetaan konkurssiin ja jätetään ympäristövahinkojen korjaaminen suomalaisten veronmaksajien harteille, Immonen ja Lehto toteavat.