Takaisin pääsivulle

20 marraskuu
2012

Oulu nosti verojaan turhaan

Liikkeenjohdon neuvonantaja ja kuntatalouteen perehtynyt diplomiekonomi Bo-Erik Ekström totesi Sanomalehti Kalevassa (19.11.2012) Oulun kunnallisveron nostamisen 19,25 prosenttiin ja kiinteistöverojen korotusten olleen turhaa. Haluan tällä kirjoituksellani osoittaa vahvan tukeni Ekströmille ja hänen esittämilleen väitteille.

Ekströmin näkemyksen mukaan uudessa Oulussa vuonna 2013 kerättävät 40 lisämiljoonaa olisi veronkorotusten sijaan pitänyt hankkia omaisuutta myymällä. Nyt nämä 40 miljoonaa tulevat olemaan pois veronmaksajien kukkarosta ja kulutuksesta. Kuten Ekström toteaa, tässä taloudellisessa tilanteessa kotimainen kulutus olisi kansantalouden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kalevan haastattelussa Ekström mainitsee esimerkkinä Tukholman, jossa on jo monen vuoden ajan tehty suuria investointeja nimenomaan myymällä pois kiinteistömassaa. Erityisesti isoissa kaupungeissa keskustassa sijaitsevilla kiinteistöillä on huomattavaa arvoa.

Mielestäni mahdollisimman alhainen veroprosentti tulisi nähdä kilpailuetuna, jolla on mahdollista houkutella kuntaan lisää uusia veronmaksajia. Asia voidaan ilmaista myös toisin: verojen nostaminen voi johtaa siihen, että hyvin toimeentulevat ja veronmaksukykyiset muuttavat verotukseltaan edullisempaan kuntaan. Veroprosentin nostamisella ei myöskään saada kunnan taloutta kohenemaan kuin ainoastaan lyhyeksi ajaksi. Verotulojen kasvu syödäänkin usein yhdessä vuodessa. Veronkorotusten sijaan talousongelmiin olisi mietittävä ratkaisuksi vaikkapa kunnan omaisuuden myyntiä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyä esimerkiksi siten, että mietittäisiin, mitkä palvelut sopivat ulkoistettaviksi tai vaihtoehtoisesti kuntalaisten ja kolmannen sektorin yhteisesti hoidettaviksi.

Tein Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.4.2010 muutosesityksen Oulun seudun monikuntaliitosta koskevaan hallituksen esitykseen ja esitin, että liitoksesta tulisi järjestää Oulussa kuntalain mukainen neuvoa-antava kansanäänestys. Asia oli merkittävä ja epäilin tuolloin Ekströmin tavoin, toisiko kyseinen kuntafuusio loppujen lopuksi lainkaan säästöjä, koska se johtaa väistämättä veronkorotuksiin ja mittaviin investointeihin. Nyt uudessa Oulussa nostetaankin veroja ja rahoitetaan investointeja velkarahalla.

Veronkorotusten lisäksi Bo-Erik Ekström ihmettelee, miksi Oulun kaupungilla on yhteensä 15 liikelaitosta. Millään muulla kaupungilla ei ole niin monta. Ekström myös epäilee, ettei kaupungin johdossa ole selkeää kuvaa siitä, miten Oulun konsernitaloutta pitäisi ohjata, hallita ja seurata. Viime vuosina tehdyissä konsernianalyyseissa on todettu, että Oulun kaupunki ei kerää (muista Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista poiketen) tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien henkilöstön ja palvelujen oston menoja erikseen vaan ne kirjataan kokonaisuudessaan muihin toimintakuluihin. Tämä osoittaa sen, ettei kaupungilla ole tiedossa konsernitasolla, kuinka suuria henkilöstökulut tai palvelujen ostot ovat.

On selvää, että uuden Oulun talouden tasapainottamisessa on edessä suuria haasteita. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä peruskunnan alijäämäksi laskettiin 41,2 miljoonaa euroa, mutta tämän hetken luvut osoittavat tilikauden alijäämäksi muodostuvan 66,3 miljoonaa euroa. Ei hyvältä näytä.